Ny loppu se trimppaus!

Tuli vaa kertoma yhde vinki. Tää vinkki on testatt ett toimii.

Kahelis on tälläne vattuje penkk.

6x3m mitoiltas ja ympäll kiertä pölli.

Pölli vierest voi huristell ruoholeikkurill ei tartt mittä viimeistelyy.

Keskikäytävä on olemas toimii niinku huolto juttuna kans.

Toisellpualell on keltas vattuu ja toisell punast.

Korkkia tolpa kiertää aluee ympärs ja niis purjenarut.

Täss kohta luulis ett on suht helppo hoitone koko pysti.

Penkki ei oll kovi vanha tein ku uudisti koko vattuje kerho.

Alust alkae oll selvä ett kattet tähä maaha tulee.

Ny täst penkist tull oikke ongelma!

Mä laitteli hevose peet vattuje juurakoll maatuma.

Oikke komiast lisäsi katett.

Aamuisi rastaat alko trimppama pisi nurmikkoo..

kekkaloitti hissuksee vattupenkkii..

Sitt se alko rievanalline pöllytys.

Kropsotetti pisi pöllii ja nurmee katteit.

Oikke mahtava marot killui suupiäles.

Mun menn hermot lopullisest. Kate on tarkotett vattuill eikä

tollase hävityksee kauhistuksee. Ny tää riistäyty iha käsist.

Ennenki ollu tää ongelma ja ova kyll pikkase aikka peljän mun metallisii peljättimii.

Parhain hetkin rastait oll kymmenkunt..viattoma olosii ova.

Satokauten ne rastaat trimppaava tonn alle ja sielt nousta nokkima marjoi.

Mutt ny se trimppaus loppuku seinää! Kate on saan oll rauhas ja reunama siistin.

Parise viikko sitt isänt asens verkot alareunall. Ny ne ei menn kattee joukko.

Ja toivottavast tää tehoo siihenki ett ainaki osa sadost säästyy.

Verkko on kiinnitett tolppii iha paffinauloill vaa.

Mä ole enneki käyttän tätä verkko juttuu pienell mansikkamaall ja sato jäi meill.

Huoltokäytävä toine pää jätetti avoimeks mutt siitäkä ei oll ment sisäll.

Nii ja tää verkko on halppis kaupast. Tollast ränniverkkoo.

Ei oll terävii reunoi eikä piikkine.

Yhdes rullas om kuusmetrii ja paketti makso 5.99e

Toho vattupenkkii meni melke kolme rullaa.

Mun mielest oll helppo asentta, siisti ja toimiva.

Tämmöst täll kerttaa.

Ehtoo erell

Yks ainoo vapaapäiv töist. Ole viettän se tietyst mäjell.

Menn edestakas ku hätävalo. 

Monemont pikku hommaa sain tehtyy.

(Jäti tahall kamera sisäl ku tule liikka kuvailtuu ja kuttaroitu)

Kippiä lonkka vaa on vaivana ja vaikeutt pikkase hommii.

Normaalist pysty melkose kive nostama ny täyty kiaruttaa.

No kai se täst sitt ku ei oll huamaavinas koko lonkkoo.

(Nurmikkoki olis pitän hurautta mutt en viittin. Inhoon sitä hommaa) 

Ehtool mä lähdi mettä ja poikkesi samall mökill.

 Vihreytt riittää. Viell ku tulis lämpööki.

 Onk tämä pikkune tiira?

Isomp tiira toisill sill sapuska.

Operaatio-lokki on edenny vaiheesee B.

Kävin asentamas riistakameran.
 (Linkki operaatio-lokki osa A)
Lokit anto mun rauhas tehdä homman.
Ajoiva noitt tiiroi pois tost kivelt.
Ohitte lens harmaahaikaraki.


Ny tääll haiskahtaa sipulill.
Kasvikuivuris pöhisee satsi ruohosipulii.
Täyty menn kattoma.
Voikaa hyvin!

Kaheli suunnitelma?

Muutama vuade mä ole ajatell ett istuta opuntioit ulos.

(Ny siell mietitä ett ei oll kaikk inkkarit kanootis)

Kyll mä se tiedä ettei olla missä Etelä-Argentiinas vaa Kahelis.

Jossaki puutarhakirjas näin tälläse istutukse, se oli menoo siit paikast.

Opuntia penkki häilyny mun mieles nyt nii vahvast ett on iha

 pakko toteuttaa se...muute ei tull rauhaa.

Ole opiskellukki oikke tätä varte.

Paikka olis täsä.

Aikasemmi täss mullokses oll kivei.

Ny siihe jostaki paukahtan sormustinkukkaa, mikä siihe kärventyy.

Talvenkestävyydes on tietyst mont tekijää..ite opuntia ja muutama muu juttu.

Opuntiat tykkää lämmöst (joo sitä on, jos on ja liikaaki ehkä)

Kohopenkki, vesi pitää valuu pois. (ei seiso vesi ei)

Suotavaa olis joku katokse tynkä.. (joo on)

Sorapitoinen kohopenkki..(alla hiekkaa muu maa järjestättävis)

Syksyl tääll märkää tarvita suoja (on valmiina puust tehty. plastiika voi heittä pääl)

Talvell lunta ja havuja. (Havui löytyy, lumest ei tiedä. Suoja löytyy)

Tänäp mä sitt osti pari opuntiaa..

Täst se lähtee., tämäki hurahdus.

Ans kattoi kui kahelin käy.

Onk ohjei? Kokemuksii?
Mitä mahtasi laittaa koristuksii?

Tämä nähdessäs isänt kysyi;

Mitäh oleks sä ostan ruaho turppaa?

Eik rikkaruahoi oll tarppeeks nurkis?

Höh tämä mikkä ruahoturvas oll..tämä on ikikaura!

(Kaikkii sitä tulla arvotelema ku mun taimiiniki)

Vaik toisaalt näytt kyll aikas epäilyttävält..
 

Mutt ähä..tulee tälläne!
(Jos ei satu kualema sitä enne)
 Kuva taimisto Grönbacka Trädgård sivuilta.

Satteine päivä ja nii pali suunnitelmii!  

Ihan piänt ja työkalu propleema

Tänäp huomasi kaikkee piänt puutarhas. 

Hommist ei tahdo tull mittä ku kyttäilee vaa tätä ihana kevättä.

Kohta ensmäine unikko kallioll kukkii

Kalliolaitamill on tätä orvokkii. 

Joinaki vuosina oikke valtaisast ja joskus sitt pikkase vähemp.

Mettä orvokki kukkii vaikk kive kolos.

Tämä tumman kaunottare mä luuli kadottanee..mutt sielt se tulee.

Puolukka kukkii. Tämä on oikke lämmi paikk mettäpuutarhas.

Täst kohta ei yleens mitta sattoo saa vaa se kärventyy heltees.

Isommas rintees mustikkaki kukkii valtoimenas. Tulee mahtava sato ihan pihalt.

Jos ny ei tull sitt pakkast, iha piän nirpasu ei vaikut mittä.

Nii ja näitä sulosii pikkusii kisailee mun puutarhavajas. 

Pikkuruine siimahäntäki on viikos kasvanu huikeest.

Penikoi on ainaki neljä. Leikkivä aina aamull ja sitt huilataa.

Iltapäiväll sama juttu kisaillaan niin ett vajas krapisee.

Jutteleva toisilles pitämäll semmost nutinaa..nuknuknuk.

Emo voi istuu samall orrell ja vaa pureskell etukäpäliis.

Ova oikeastas jo tottunee minuu. 

Jos eivä olis ni kai olisiva muuttane pois.

Edelles koitan kyll välttä vajas käymist mutt melke joka päivä käyn.
Postaus Uus kämppä linkki tästä 

Kummallisii sienii on ilmestyn. Mä en tunne sienii mutt ei tää korvasienikä oll.

Kirjast katteli ett vois oll kartiohuhtasieni? Jos on ni ruokasienten aatelia.

Tänäp mä ole puuhastell melko rauhallisee tahtii.

 Mittä raskast en oll pystyn nostama, buranast on tull taas se kaver.

(Mun on lonkka kippee. Kaaduin räävittömäst kohnaus lenkill mettäs.)

 Tämä pensasruusu maa perkkamise menn melke koko päiv.

Kamala homma ja jää kevät hommist ain viimiseks.

Maas kasva aronia ja ruusuu. Idänsinililja on hissuksee levistyn sinn.

Joukos on myös poimulehtii.
Tua köppi keskell maat on omenapuu. Peurat on syän alimma oksat.

Millai ihmees te perkkaatte ruusuje alustoi ?

Piikkise puska repivä lippiksenki pääst.

Tuo alue on sen vertta isomp ett puska sisäll täyty oikke menn.

Jollei housuistas pidä kii puskast lähties ni sinne ne jää..meinaa housut.

Mull on  kyll työkalu rikkoje poistoo mutt käsill ne täyty onkki pois.

Mietinki ett miksei se äffält alkava virma kehit jottai työkaluu

tämmösii tilanteit varte. Mä ostaisi oitis.

Huilates mietin ett jos täss mun haras olis oikkeel pualell tollane väkäne.

 (Piirros on vaa suuntaa antava)

Väkäsell sais tuottuu pensaast rikat pois.

Ylellisyyt olis sakset toss vasemmall. 

Vartta vaa pyöräyttäs ja ei tarvis änket ittees keskell piikei...

varsiki tarvis oll säädettävä.

Mahtaak joku oll jo kehitell tälläse vehkee?

Ruusupensas alue on rintees tuoll taustall.

Jos mull olis tämmöne unelma tyäkalu ni mä voisi perat

koko aluee ilma mittä vääristyksii sun muit kiertoliikkei.

Oikke kivaa puuhastelui kaikill puutarhas ja luannos.

Operaatio- lokki

...on ny alkamas.

Mökkirannas iso kive pääll on aina lokin pesä niinku nykki.

Muutaman vuan pikkuse lokit vie joku pesält.

Melkose pian se kuoriutumise jälkee tapahtuu.

Onk tihulaine minkki, harmaahaikara tai ihmine?

Sitä olis ny tarkotus selvittää..tai yrittää ainaki.

Tarkotus olis laitta riistakamera kuvaama.

Täss tämä perhe olis koolla. Toine hautoo ja toine vahtii.

Lokki hautoo n.24 vrk. Äitini summittaise arvio mukaan

ny oltas siell jossaki yli pualevälin.

Kamera asentamisell ei viell kiirut.

Myös toisell kivell iha naapuris on haudonta alkan.

Kamera olis tarkotus laittaa tua pikkuse männy vieree. 

(Lokki kivi on toss vasemmall heti ku tuo kaislikko loppuu)

Alue on tollast vesijättömaat mist just kaadetti pajut.

Äitini puoliso kävi ystävällisest lyömäs tollase tukeva tolpa maahan.

Kamera ei saa yhtä heiluu ja huajuu.

Kävi tarkistamas linjaukse ja myös ettei kamera kuvaa sitt naapurii.

Kaikki pitäs oll niinku valmiina.

Tolpalt on kivell viell matkaa mut kamera kantama pitäs riittää.

Mulle oli tehty oikee kulkureittiki tonn näreikköö.

MUTTA..hyvänen aika ku ne lokit vainoo mua.

Lentää päin ja pitää kauheet elämää. 

(Muill ne ei tee mittää..)

Millai mä voin käydä korttii vaihtamas ja tarkistamas

kamera remmei jos mun pää on nokitett?

Mahdank hankkii jonku kilve suojaks?

Antiiki aikane legioonalais kilpi joku scutumi vai mikä se oll?
Taidan ottaa vesipada kanne.
Voi luoja ku ei vaa kukkaa olis näkemäs.

Toine ontuva juttu operaatios on ett kuinka mont kuvaa mahtu yhdell kortill..

Tiedän ett ainaki kolmisesataa.
Semmone määrä tull joskus ku unohdi kamera mettää.
8GB on tilaa mutt en tajuu paljonk se on kuvina?
Mun riistakamera on tosi herkkä liikkeell.

Jokapäiv en kerkke kortin kans pelama. Matka mökill ei oll pitkä.

Tänäp kävi taas itteeni tuomas näytill.

Heti ku mä oli menos tonn polvull ni ruvetti lentämä kohti.

Pikkase kauemmi ku oleskeli rannall ni minuu aletti hyväksymä.

Lokit pysyttell kivell, mutt vahdittii.

Kolmas ongelma onki se ett kuin pali voi häirit tätä systeemii.

Mull on periaatteen ett luontokappaleit ei saa häirit millä kuvaamisell.
Katotaas ny kualleek tämä hyvi alkanu operaatio hett alkuus..

Järvell kävein kova tuuli ja alko pisaroima.

 Kantosiipialukset oll kokoontunee kiven suojaa.

Koivus on jo isot lehdet.

Huamen taitaaki sitt vaihteeks sattaa.

Muarin päivän.

Tänäp on sitt satan koko päiv niinku kaikkein äitten ja muarein kunniaks.

Tull pakolline tauko puutarha puuhastelull. No huame on päiv uus.

Poja perhe poikkes ja ku he läks mä lähdi mettä.

Ulkoilmaihmine ei kest koko päivää sisäll könötyst.

Onneks ei satan kaatamall vaa tasast tihutust.

Asiaa kuuluva varustelu vaa kehii.

Ajatteli ett käy kattelemas mitä luonno kasveill kuuluu.

Nähtävis on jo ett sinivuoko kukinta loppuu.

 Valkovuokkojenki hohto alkaa hiipumaa.

Mä tykkä kaikist kasveist luonnos ja ole opetell tunnistama niit.

(Oppi menee joskus pikkase huanost perill, en viell luovut)

 Muutama kukka on yliste muiden ja kävin tarkistamas tilantee.

(Kuvat on ny hiukka harmait, mutt semmone oll tää päiv)

Pikkuruinen ketunleipä on ihanuus. On taitan kukkii jo viikonpäivät.

Sateest huolimati sinnikkääst kukka pikkase auki.

Ensmäitte mettäorvokit availee hentosii nuppujaa.

Kielon lehdet puskee ittes näkyvii. Aurinkoisell paikall kielo 

taitaaki koht kukkii. nähtäväks jää.

Jeee tää on mun supersuosikki. Kevätlinnunherne.

Nuput on jo saaneet färins. Koht liilanpunaset kukat avautuu.

Puutarha reunamall kasvaa tätä ja ku mettä hakattii aukoll

luulin sen kuolevan kokonaan mutt ny elpymää päin.

Elpymisee kulu reipas kymmene vuat.

Viimevuan löysi tämä kasvi. En oll ikän enne treffan.

Nyt mun tiedos on tää yks ja ainoo kasvupaikk.

On niinku kevätlinnunherne mutt hentosemp.

Kukat ova vaalevapunassii. Tämä on syylälinnunherne.

Mull on palane tätä puutarhas ku en äkän ett on nii harvinaine.

Kasvusto on kyll elpyny ja hyvis voimis luonnos.

 Syylä on tämäki..syyläjuuri.

 Kookas ja samall jotenki huomaamato.

Kukinto pitkä terttumaine viuhkosto.

Oikke mainio talvetörrötäjä. Tätäki on eksyn mun puutarhaa.

Ojakellukka punervansävyinen kukka pilkistää jo.

Nuokkuva kukinto on niin herkkä.

Ojakellukkaa ja kyläkellukkaa en erot oikke toisistas.

Ojakellukka on kans kiitolline puutarhas.

(Tässäki tapaukses kannatta otta huomioo luontane kasvupaikk.

Meinaa jos laitta kukkapenkkii)

Kostee ojan parttaall pähkämö kasvusto on pontevall alullas.

Korte tekee hänell seuraa ja taitaa oll mukan viell valeriaanaaki.

Tämä on lehtopähkämö. Purppuranpunaiset kukinnot juhannukse jälkee

pistää haukkoma henkkee..ihanuus.

Peltopähkämö on melkkei samanlaine mutt lehdet puikeemmat.

Lehtopähkämö ei levisty sillai ku peltopähkämö.

Ja kuten arvaatte lehtopähkämöö ja valeriaanaa löyty mun

kukkapenkist. Kumpiki on kotiutunut oikke hyvi.

 Tää pikkune alku kuuluu purtojuurell.

Purto muistuttaa suurest ruusuruohoo. Purtoll on kauniin taivaa sinine 

mykerökukka pitkä hontelo varre pääs. 

Purtooki löytyy mun puutarhast. Istuti täsmälles samanlaisse

maaha ku se täski kasvupaikall on.

Tikkoje kyläs tää kasvaa.

(Pellolaitamas on alue jossa kasvaa vanhoja haapoja. Tikkoja täynnä se kylä)

Tikkoje kyläs on tälläne puu. Hakattu ontoks tikkoje toimest.

Nytki ku poikkesi paikall oll kauhee tökötys pääll.

Kauhee vilkas pikkune kylä.

Kyläs ei ainaka kevääll passa kauhee kaua viipyy..ruveta pirskatist

krääkymä ja lennetä levottomast. Pikane kyläpaikk.

 Sudenmarja on yksikertaisuudessas todella upea.

Upea ja todella myrkyllinen.

Keskell lehte kasva mustika näköne marja.

Lehdos tää kasvi viihtyy. Mull oll joskus saunantakan.

Revein kaikk irti ku likka oll sillo pikkane.

Muutama päiv takaperi löysi tämä kasvi.

Nua lehde kuuluu toisell kasvill. Kasva melkei sora joukos.

Pikkune hentone. Mä en kyll tie mikä tämäki on.

Tiädäks sää? Jotenki epäile kalliohatikkaa..

 

Pelloill on ny just tämmöst.

Ruppe kylvöt olee paremmall pualell.

Mun kylvöt ei oll alkanukka..

jos huame sais porkkana maaha.

Aukk ja kii

Mun puutarhas on ny sellane kevät ett ole rankimma jälkke siirrell kasvei ja

 tehny uusii penkkejä pensaill ja kukill. Muutamist on pakko oll vaihta mullakki.

Väliaikaisiks systeemeiks tarkotett on kaikk puret ja homma

alkaa ny olema loppusuarall. Enää nämä pari tälläst rojektii.

Tänäp tämä auki ja kiinni kohde oll talo päätys oleva

yhreksämetrii pitkä penkki..kivine sellane.

Koko penkin all on kallio.

Seinämäs on vesipiste, ulkopistoke ja sähkökaapelit.

(Et mä inhoo noitt kaikkii johroi ja letkui)

Tekisi penkist leviämmä mutt täs kohta ei oll tilaa.

Luntt kolates penki reunama on kohlit montte kertta.
(kaikis kuvis on joku harmaa fläikkä, huamasi ny vast. Olkkoo)

Penkki on varjone. 

Täss viihtyy tapolehti, sormivaleangervo ja varjorikko.

(Sitä kohtaa en avaakka auki miss noi kasvit ova, tee vaa reuna uudestas)

Köynöksen on villiviini nois pajutikkais.

Ja hopp siit lähtee avaus. Reunat aukk ja mullos penkist mullat ja kasvit pois.

Reunama on korotett ja tehty uusiks. Sähkökaapeleitte kohtaa kivet laitett.

Uus multa tuotuna. Täss kohtaa heivasi kuunliljat ja varjohiipan pois.
Mull oli jo kasveill uudet paikat valmiina.

Toss kohta miss on suodatinkangas on tarkotus laitta katet ja isot laattakivet. Siit pitää pääst vesipisteel ja ulkopistokkeell. Turha sössii mittää kasvei ku ne trampata.

Reunust kohoti se vertta ett sain tota kamalaa patolevyy sokkeli vierest piiloo.

Siihe laitoin kivei, en multtaa.

Mulloksee tuli sitt varjoliljaa, kartiovalkokuusi (kävin eile ostamas), poimulehtee
 ja mettäst löysi siihe jännä sarakasvi.
Noit kartiovalkokuusii mull on ollu ennenki ain peurat on ne syän.
Jos tämä ny säätyis ku on ihan kuistill.

Tua ison laatan siirsin astinkiveks vesipistee all.

(Keske työskentely pitt käydä hakemas toine lapio.

Ähvält alkava lapio taitaa taas hajot, ei kest mun kouris.

On sitt jo toine tämä firma lapio ku ontuu) 

 Jotaki kesäkukkaa vois laittaa ruukkuu tähä viäl..
mutt mikä menis näin varjosass ku aurinko paista vaa muutama tunnin?
Täytyy tehdä kissanki tikkaat ku ne hyppäävä pisi seinää
tost vessa ikkunast sisäl..joka kertta joku ku tuuletan.

Jos ny rupes näyttämä silt ett koht on tua pitkämaa valmis..

ei tarvi oll hualestun tämä jo osittai purettu penkki on seuraava.

Tässt häipyy mullos. Mullos oll iha täynn maahumala ja voikukkaa.

Tilall tulee pelkkä kivine aita. 

Taltee otin sellase lehdiltäs laikukkaa imikän.

(Tua omenapuu ympärilt olenki jo purkan yhde penkin, siin oll pensasruusu)

Kaikk aukk vaa ja uusiks. 

Aita tule myötäilemä tota kallio reunama.

Vanhat katteet oll viell kelvollissii käyttä. Täst se lähtee nousema aita.

Siin se ny on valmiin. Viell pikkase viimeistelyy. 

Ajatteli laittaa viell aidan pääll harmaantunut leviää lauttaa ja ruukui.

Omenapuu juurell täyty laittaa soraa ja otta kivet pois.

Rupes päivä loppuu keske.

 Melke tull taas haavaki rystysii.
Kive mukan läht rukkasist palane. Onneks näpit säästy.
Ompeleit täsä ny viimeks taas kaivattas.
Koittakka oll varovaissii puutarhurei!