Do dii jouluja!

Ny se joulu on sitt melke jo ovell.

Mä lähdenki täst sitt huame tyämaall ja rykäse iltavuoroi kehii
ja jatka siit yövuoroill. Ehkäpä joskus on tuloss joulu koton, nähtäväks jää.

Ottakka rauhallisest ja syökkä hyvin...ulkoiluu unohtamati.

Jouluja toivottelee Kahelinkulman sakki

Ens yänä!

Talvipäivänseisaus!

Se paukahtaa ny 22.12 klo: 01.03

Aluksi valo lisääntyy viisminuuttii viikos.
 Ei oll syyt oll olenka murheline ja puntaroir ett nii vähä..
 Kattokaas ku kevät etenee ni kevätpäivätasaukse hujakeis (20.3)

siihe napsahtaa nopeut sillo tuo päivä piteneeki kuurell minuutil vuorakaures.

 Tänäp aamull ku sain itteni hereill ulkon saroi taas kerra lunt.
Vanha oliki taas sulan pois. Puutarha ja mettäreunat oll iha harmaanas.

 Muutamii tuntei sitä lumen tuloo kest.
Ränttää ja lunt vuorotelle.

 Jostaki pilvie välist mahrui välill aurinkoki pilkottama.
Lumipyry siirryi kylilpäin..

Senti tai kaks sitä ny tais tulla

Onhan se tavallas totta ett pikkase valoisamppa heti oll.

 

Talvetörröttäjäks jätetty rantakukka hehkui hetkise aurinko kajos. 

J.K.

Oli sitte yöllä repoja taivaall iha kuin valoisuude kunniaks.

Punaise sävystä vyönä vinolla menevä yläreuna. Upeaa!

Tölli reissu

Piän kerros sitä valkost on taas sulan.

 Aamu ku valkeni ni sehän oll pikkase kirkkaamp ku muutt aamut täss synkeydes.

Huusholli ku sain jotenkuten järjestykse lähdi mäjel.

Päätin käydä paikassa johon olen oikke paljo tykästyny tai mitä sanaa siitt ny käyttäs..

sellane selittämätö viehtymys kumminki. On niinku melke kottii tulis.

(Aikasemmas elämäs mä ole varma oll se paskkärväne tua paikan naveta seinäs)

(Linkki maaliskuun postaukseen).

Mä ole käyn tääl viimeks syksyll. Sillo mä keksei paremma reiti töllill.

Reitti mene kyll parikilsaa umpise mettä kautt, mutt se on vaa positiivist.

Haastavaa oll alkumatka ku moto oll trampan olemattoma kinttupolvu kuravelliks.

Tottakai sit voi mettä kautt kiertää ku pitää polvu mieles

 ku tämä mettä ei mull entuudestas oll olenka tuttua.

Se vaa tiedä ett ensmäise naapurit on kaukan, kilometrein pääs.

 Muuttu se polku sitt hiukka paremmaks kulkee.

Jokin kookas lintu lehahti lentoon metsästä luulen olevan pöllön.

Lenteli sitt useaan otteeseen mettä reunamall, kuvaa en edes koittan ottaa.

Mun menos oll oma jännitykses ku jokakerta pelkää ett kaikk

 rakennukset on vedet maantasall.

Vaikk en tie kuka tekis nii mutt kumminki.

Paikall kiersinki ny erikautt, naveta takkaa.

Huamasi ett mont koivuu oll naava peitos.

Toisaalt mä luule ett isommat kasat oll luppoo. Naavast ku vetää ni on aina semmone "keskus".

Jokatapaukses ilma on ainaki puhdast.

 Peljäti sitt iso palokärjenki lentoo.

Palokärjell oll näin kiva herkuttelu paja.

Lampola nurkall ku saavuin sain huakast ett kaikk rakennukset oll talles.

Parkkeerasi itten kannoll ja join kaffet.

 Nautin olostan ja toivotteli mettäll, elukoill ja töllill

oikke mukava jouluu ja samas talveeki.

 Vanhoi haapoja oll kaatun pellon pääll ja rusakko oll syämäs tuoll latvukse pääss.

Mä jäti sill pualet mun omenastan kanno nokkaa niinku lahjaks.

 Piän pelto on kasvan kesäll niittyn ja korre kiiltelivä tollasii pienii kirkkait helmii täynn!

Lupasi ittellen ett mä palaa taas kevääll tai mist mä se tiedä kosk. Kaheli on kaheli.

Lopuks mä kierteli kaikk rakennukse ja katoin ett kaikk räppänä on kii ja mittä ei oll rikot.

 Ruaste on kaunist.

Takas tulles unohduin kuvailee riitet rapakoitte pinnall.

Tämäki oll ku sulka tai sulkia

Muutamii porukoi joutsenii lentell korkkiall ja mä sain päähäni ett lähde kattomaa

mihi ne ny kaikk ittes tryykää..järvell vai?

Ei näkyn joutsenii. Järve vesi oll mahdottoma korkkiall.

Venneitte pitopaikall oll aika surkkiaa.

 Omistajaa taitaa kohdat outo näky ku toukokuus paikall tulee.

Tähä ku jäätyy ja jäät viell hakkaa ni taitaa pelkkä kettinki oll jäljell.

 Näitte pölkkyje välis on jokases vene, meinaa tuall veten alla.

Järviki oll rannastas jääs.

Kolmise tuntii vieräht täsä reissus.

Liian pitkä oll tämä postauski, mutt olkoo.

Huame jos paistaa aurinko lähde koskell.

Bannerin kuva ja Oluttehdas

Tämä on ny sitt kokonas historiaa koko postaus. 

Bannerini kuva on lähtösi täst rakennuksest joka törröttä kauniinas mäjel pääl.

Näkyy kaikill ohikulkijoill joka sahaavat tiett 43.(Harjavalta-Eura tie)

Mull tämä paikka ja erityisest joki se takan on varsin arvokas. 

Miljöö on täynn linnui ja jokirannas on joku imu joka mua tuo paikall ain uudestas.

 Peltoaukee on muutenki kulttuurisest historiaa joka on määritelt säilytettäväks ja vaalittavaks.

Mukulan mä kävi ain sillapiäles mattopyykill. Puhuttii jo sillo ain Prykist.

Nyt mull vast on kokonaisuudessas menn jakeluu tämä paikan historia.

(Täss kohtaa voi käyttää sanontaa ett kyll on pitkät piuhat!Siihe ei menny ko nelisekymmentvuat.)

Meillpäi on aina riittäny juttua ett tämä pystinki on joku rukoushuane.

 No varmaan on ollu sitäki.

Vainajiiki siell on kuulemma säilytett. Nii varmaa sitäki.

 Ilo ja suru on kumminki toisias melkose liki jos oikke ruppe filosoofiseks.

Ny sitt paikalline joululehti kirjot ett olis vanha Oluttehdas!

Mä koin ett mua on raskaast petetty. Oll pakko ruvet kaivelee asioit.

Mennääs sit jo asiaa..

Tämä rakennus on nyt sitt Waaniin Prykin lysthuane ja oluen myynti paikka.

Waanii oluttehdas Waanii Brykkeri on perustett 1861 ja lopettanu 1873.

Täll paikall havisee historia tai pikemminki kilisee pullot, kui vaa.

Lysthuane ja oluttehdas on rakennet ku kartano sai uude omistaja. Eli joskus 1810.

Tämäki niveltyy kartano maihi ja puisto on ylettyn tähä jokkee asti, mun tiedo mukkaa.

Vanhois tiekartoist ei ott erkkikä selvää saatikka mää.

Joen pualelt lysthuanet ei juurika näy.

Temppelimäise rakennukse julkisivus komeilee neljä joonialaist pylväst.

 Palkistot on komeasti kannatuksell pylväin pääll.

Jossaki kirjas mainitti ett tämä on puhdast empirelinjaa.

Kaikk rakennukse kulmat sun muut koristeet on tarkoi harkittua.

Täst ikkunast luuku takkaa myytii sit sitä olutta.

Monipuoline on ollut tehtaan työväki panimomestarista lähtien pullopesijä neitosiin.

Itse tehdasta ei enää ole ja se on erään lähteeni mukaan sijainnut joen itäpuolella.

Onko se siis ollut rauniot jonka kellariin olin keväällä pudota ja viime tipalla pelastuin.

 Tehdas on kuitenkin ollut joen itäpuolella ja näin sopisi raunioon jonka sattumalta löysin.

 Monessa lähteessäni mainitaan että oluttehtaan loppuessa paikalla jatkoi koulu.

Kartanon vieressä on vielä pystyssä rakennus joka on toiminut kouluna., paikallisten iäkkäiden ihmisten mukaan. Ehkäpä tämä rakennus on sitten jatkoa oluttehtaan koululle..en tiedä.

Lysthuoneen vieressä on tottakai olutkellari.Kellari on rakennettu 1811.

Tässä kuvassa lysthuone näkyy takana.

Rakennusten takana on silta joka kulkee joen ylitse. Prykin silta. Brykkerin olut.. juuri niin.

Oluttehtaan panimomestarit vaihtuivat mutta eräs saksasta tullut panimomestari teki väkevää olutta jonka alkoholin määrästä ei tarkkaa tietoa ollut, mutta saattoi olla jopa yli 6 prosenttia.

Taisi lysthuoneella oll lystiä!

 Ehkäpä seuraavana päivänä lysthuone näissä tilanteissa muuttuikin luontevasti rukoushuoneeksi.. 

Jatkoa Waaniin oluttehdas sai Raumalla ja Porissa.

Samoja omistajia ja panimomestareita kuvioissa.

Ilmoitus Sanomia Turusta 1.7.1870

Se oll ny tollast historiikkiä ja on se kumma kun minäkin

vietin aikaa kirjaston historiankirjojen joukossa..en olis ikinä uskonu!

Kai se on ny tätä ikää kun ittekki alkaa olla kävelevä historia..

Jos menis hetkeksi tähän päivään. Meillä on sadellut lunta.

Tiedän erään tyypin joka rakastaa lunta!

Börje on kirmaillut ulkona kokopäivän...jeeee

Joko on kevät?

Ny se sitt on varmast pakko jo olla..kevään tai ainaski melkkei kevät!

Kattoka ny näit mun napsimii kuviaki..

Saatta siell oll pien ripaus niinku talvee mut tää kevät ei oll ihan kunnoll viell kuasis.

Mun mielest tänäp oll niinku maaliskuu.

Puittte latvukset hohtiva kupari sävyis..se on kuulkaas kevää merkki.

Pellot vihertää..ei oll kevät vai?

Siemen itää ilma ettei oll heitet multtaaka pääl..super kevät?

Ei oll lunt, ei oll jäät..

Jos tähä asti oles oll erimiält ni ny sun on pakko myöntää et juu on se kevät!

Selja tekee uutt lehtee niin ett krapina korvii ottaa..

Tämäki pesä on jo valmiina..

Tämäki huusholli on aika veikee..munat on jo tuall..mä uskon ainaki

Lumimarjat on kyll viell valkosii mutt pikkuse vihertävä silmu jo oksistos..

eik sillo jo olekki kevät? Täh?

Lohdutukses joulufanaatikoill..punassii koiso marjoi..

nii se jouluki siin sivus men ja kevät on hups käsill!

(Posiitiivist lienee ettei tullu yhtä joulukiloi ku kumminki olis syö ku viimist päivää)

Pariviiko aikan tähä tukkii on kasvan tollasii pompuloi..ei sunkka talvell mikkä kasva..

taas se tarkottaa ett kevät on!

Kattokaa ny kui vihreet!

Mä en kest enää..mä huamaan ett ikävöin iha suunnaattomast kevät.

Käyn kualaamass kaikk sammaleise kivekki jo. Aurinkoise päivä antava jotaki voimaa hituse.

Toisaalt kymmene päivää on talvipäiväseisaukse joka on 22.12. klo: 01.03

se jälkkee pikkuriikkisi alka valostuma 20.3 sitt jo valoa tulee kohinall lissää

kuus minuutti joka vuorokaus ajatelkaas sitä. Tämä ajatukse voimall mä jaksan.

 Tänäp siirsin riistakamera kuvaamaa pömpelii eli lintujen ruokinta paikall.
(Tavoittele kuvii närheist ja tikoist)
Börje toimi avustavana henkilökuntana.

Hyvää viikonloppua!

Varustautuminen

Tänäp on oll aika kenkkupäivä niinku ilmoje pualest. Satanu ja tuullu aika roimast.

Päiväll näytt siltt ett tuuli jo tyyntyy. Ehtoot kohde rupes taas isot puut häälymä.

Pakko sitä oll alotta varustautumine myrskyy. Sähköt ne kuiteski poikk humahtaa.

 Pihasauna pata ja saavit on täynn puhdast vett. Sauna kaikk puukopa puit täynn.

Kaikill terasseill palaa kynttilä lasipurkeis ja lyhdyis.

Lissää lyhryi heiluu tuules katoksest.

Sisäll on puitt ett saa lämmittä ja tehr sapuska.

Puuhella päälisell isos kattilas valmiiks vett. Pannu kaffett varte tiskattu.

Terassill lissää puit.

Ulkohuussi tarkistett ett on kuivikett ja paperii.

Tärkeint on tarkista ettei oll hämähäkei ett tytär ja isänt uskalta men pas..asioill.

Taskulamppuki varall kopparis.

Suuli hyllyll on uus aggregaatti ja kanisteris benssaa.

Oikke hyvi pärjätä muutama päivä ilma vilkkuvalofirma sähkö.

(yäll ei tull uni ku mä kuulostele isotte puitte huminaa)

Mimmone varustautumine teill on?

Usein mä mieti ett millai taajamas toimita jos ei vessa voi käyttä tai sapuska tehdä..

Tapanimyrkyll mein äiteenki rupes ole jo vilu ku rivarist katkes kaukolämpö.

Päivä ilone hetki oll ku postloorast paukaht ensmäine siämenluettelo!

Muutama monivuatine kukka on jo raapustett listall.

Tätä onki sitt kiva selat ku/jos mettä pimenee.

Unelmoir kynttilä valos...kesäst!