Kevät tulee iha koht

Ny on menollas semmone kohina ett kevääl on sit hiukka helpomppaa..

meinaa puutarhan hommie pualest.

Tai mist mä se tiärä mutt on ny koittan saar mont semmost puuhaa pois

mikä yleens on jään siihe kevää koittose.

Kevääl ussei tulee miälee ett miksen mä tätäkä tehny jo syksyll.

Toki mont semmost hommelii on mink rutiinist tekee enne talvee..

tai sit unohta tehr.

Otetaa ny esimerkiks niinki yksinkertane asia ku vesitynnyreitte

tyhjäämine ja pesu.

Kerran seki unohtu, mutt ei enää. Men liia mont tynnyrii halki.

Mä ole jotenki ymmärtän ett täss kohta se sanonta ett kantapää kautt oppii

olis niinku kohdallas.

No ny ne kipot kopot korit ruukut ja tynnyrit on sitt pesty.

Vattulas on tehty hualto. Kaikk satoo antanee versot on katkastu. Rikkaruahot poistett.

Pikkase harvensi versojaki taas. Seuraavaks täyty viell lisät katett.

Yks kevät homma onki sit tehty.

....no ei iha.

En malttan iha kaikki versoja raapii pois ku nii pali röhkäleit viel.

Keltane vattu alot jonku jälkmäise satokaure tai mitä ne meinaa.

Mahtaak ehtii iha kypsymä. Näkee sen sitt.

Vaikk mä tykkä puuhastell puutarhas ni tämä on se homma ku kuuluu johonkki

"jos vois välttä tekemise" listoil..sain sentäs vedetty alamaa niityn kasvuston poik.

Pojan flikka oll taas auttelemas mua ja kerätti heinät pois.

Kuten huomaatte..nuoruure innoll tämäki homma oll hetkes hujastu.

Hetkittäin sitä tuntee ittes vanhaks mummoks..hyvin vanhaks kaike lisäks.

Putsatti flikan kans alamaa kasvimaataki. Hernekepit oll saan elämää.

Meinaa oll muuta kunnon lepän alku. Tuikkasi ne kasvama mettän reunamall.

Jos mä olisi koittan kasvatta leppää kepeist ne olisiva ruskeit krääkei.

 Näkymä parvekkeelt alamaalle.

Pikkusell kasvimaallaki on tehty hualto.
Maa on käännetty ja  kaikk lavakaulukse kerranki

pesty viimise pääll pesurill.

Tähä tuleeki sitt viell hevosepeet ja tuikkaan näihin kumpaanki valkosipulii.

Näin syksylläkä ei voi vältty silt etteik perennakki lähteny johonki vaeltaa..

mukamas paremppa paikka. Sen näkee kevääl onk paikk paree..

vai täytyyk taas truijat jottai.

Rakenteli yhde tollase kivise reunama ja viritteli välii joustinpatjan verkon.

Tähä tulee sit kevääl uus viiniköynnös ku se vanha otti ja kuall viime talven.

Ny ollaanki sitt pikkase kasvimaa kyljes. 

Näkymä parvekkeelt kallioll.

Melke kaikk kesäkukat on ränsistyn mutt ei nää krassit..ne vyöryy vaa kohti kallioo.

Kasvimaalt keräsi taltee kymmeniä sormustinkukan taimia.

Ei oikke heitin tarvitte mansikoitte joukos kukostaa ensvuan.

Taimet mottasin hiukka samoill syrjill perennapenkkii. 

Toisaalt nämä on semmosii hippejä ett ei niit oikke hillitte mikkä.

Siält niit tulee sormustin hippejä..

Luvassa on upeaa kukintaa!

Parvekkeelt näkyy tämmönenki..vaahteran latvus on saanu punaa.

Etenee se syksyn tuloki vaikk kivaa kelii on pitän.

 Meill sais sitt taas jo sattaakki..lammikon vesi on taas
lasken melkke kesäsässi saharan tunnelmii.
Reunamalt näkee ett jottai sakkii tääll käy..
siirsin riistakamera räpsymää tähän.

Yhten aamun ku tuli yäfukist kottii ni oll aukkeell pakkane.
Auton mittar paukutt -1 ja -2 välill. Ei osan päättä kumppaa olis oll.
Mä unohruin aukkiall kuvama ja kattelee.

Hissuksee ku körötteli kottii ni meill tääl mettäs sitt ei ollukka
mittä pakast mittar näyt 2.
Huame vois sitt jatka taas puutarhas hommii jos alottelis
tuikkimall kukkasipulei piiloo.

Ehtoisi tuleeki ny sitt taas hämärä luvattoma äkkii.
Ihan ku loppuis päivä keske.
Ole miettin ett mitä sitä alkas tekee ett umpise pimeet illat taas
ruppeis kuluma jollai tappaa hyöryllisiski merkeis..
en oll viell keksin. Katota ny.

Voikka hyvi. Palata linjoill ku keritää.