Mesiangervo

...lienee juur se keskikesän kukka jonka kaikk varmast tuntee.

Mull mesiangervon kukinta on merkki heinäkuust ja siitä ett on tultu

juur siihen kypsään kesän hetke jost toivottovast hissuksee hiivitä

 kohti syksyä loppukesää.

Mesiangervo lienee kasvi joka jakaa mielipiteit..

toiset tykkäävä ja taas toiset ei voi siettä.

Liila kiva kukka lienee partasuti..tai vissi joku huopaohdake.

 Mesiangervoll on pikkase tympee tuoksu kyll.

Mä tykkää kukinnost ja erityisest ku se kukinto jää kivast talventörröttäjäks.

Joskus näkee ku peuran polkuje vierus on mesiangervoje päät syöty..

tulee eittämät mielee et peurall on oll pääkippee.

Kasvi ku sisältää samaa happoo ku Asperiinis on.

Mesiangervo viihtyy hyvi kosteemmis paikois kute tämmösis

peltoje reunamis ja ojis.

Olen mä tavan kasvii aika kuivissaki paikois mut aikas kituu

tuntuu oleva kukinta sillo.

Olen siirtän mesiangervoo puutarhaanki, meinaa lammikon parttaall.

Kasvi on melkone maanpeittäjä.

Kasvusto läpitte ei oikke pienemmä pääs ittees tunkema.

Vuosii menee itäneelt mesiangervo siemenelt enne ku se kukas on..

luulis ett olis helppo pääst eroo jos ett kasvist tykkää.

Monast mesiangervo kasvaa kimpas maitohorsman kans.

Hyvi ne soppii yhtee niinku väreiltäs.

Kukinta kyll tuo valooki tämmösee hämärtyvää heinäkuu iltaa.

Mut tää uljas putkikasvi on mun ehdoton suosikki..

voittaja fiiliksel tunkee ittes mesiangervo kasvutosto läpitte.

Mukava viikonlopun jatkoja kaikill.