Yks rojekti..

...eli kauhee mylläys.

Kesälomall nykersin tätä rojektii. Olkoo ny vaikk keinumaa.
Kuvat otettu 19-20.5

Keinumaaks mä ole nimittän tätä kohtaa puutarhas.

Likall oli noitte mäntyje välis keinu ja viäres hiekkalaatikko.

Paikka on hyvin lämmin jopa paahteine.

Isot mäntyje latvukset hillitevä sattee tuloo kasveill.

Vaatii siis runsaast kasteluu heltteise aikaa.

Vas.sivust on aikoinas kaadet iso koivu jonka kanto toivottovast 

on jo märäntyn tonn mongolianvaahtera viäree.

Isänt on mont kertta maininnu ett keinumaa penkki on konteis.

Mä en oll vaa saan aikkaseks ryhtyy tekemä mittä täll.

Ny mä katteli keinumaat surkkee näkösenäs..

syysleimut oll melke kaikk elottomii. Mäkimeiramit reunuksill

kualleit kränäpuskii..ja mont muut menetyst.

Multa on ajan saatos pakkautun piukka ku sementti. 

Koko penkki oll töppöse täynn juurakkoo.

Ny vaa oll aika sitt toimii.

Parisekymment neliöö vartos purkuu.

Siit se sitt alko. Kaikk kasvit pois mitä oll pelastettavis.

Ystävä kävi hakemas osan pois. Onneks mull on penkkejä mihin mä

siirteli semmosii kasvei miss eloo oli. Osa kasveist on viel valemaas oottamas

jos kumminki tulis elvyttyy.

Mäkimeirami oll tehny pikkusii siementaimii ja ne siirsin

tarkast kasvimaa reunamall.

Laattakivei oll armottomast. Muutama isomp kive jörkäle

kampesi rautkankell ja seki rautkanki väänty.
Nykyisi rautkankekki on jottai korsii.

Mullan ja juurakkoje kärräämises meni oma aikas ja täyty sanoo ett illal mä

olin nii loppu ett en tänn kahelii jaksan mittä kirjotell.

Joosepin kauhall isänt vei loput juurakot mettäreunaa.

Koivun kanto ei juurika ollu märäntyn. Mongolianvaahtera sai jäär asuntama

sen kylkkee..siin he ovat ain oll kimpas.

Kannost sain hiukka hakkattu pois jotenka penkki sit

kumminki pienenty pikkase sieltäki syrjäst.

Joosepin ankaras kauha syleilys siirty häälahja kivekki mäntyje välii..

kauhee mörskäle kiaru paikoilleis ku pesäpallo.

Joosepi renkaat teki tiähe kauheet kuapat ja mä vaa huakaili

ett on tää kyll vihoviimist hommaa..

Kokoaja mä pelkäsi ett mitä mahta puukiipijä tuumat täst mäiskeest ku heitin

pesän nurkall jatkuu päiväst toisse..mutt ei ne välittän. Ruakka kiikutetti vaa pikkusill.

Etupiha oll montpäivää ku tynamiitin jäljilt..

Mun käret oll taas kerran venyn melke maaha ast ja tuntu

ett hauislihakse on kasvan sillai ett kulmakunna kaikk ukot on

koht katteellisii..mutt hei täst selvittii! 

No nii ny ollaanki sitt päiväs 30.5.
Keinumaa on ollu päiviä valmis.
Oikke pali on pienentyn ja multatila olemato.
Tätä voiki ny kutsuu kivimaaks.

Multasse tilaa istutteli vaa muutama kasvin ja niitte pitäs ny pärjät
huamattavast vähemmäll hoiroll.
Tämä harmaa nukkase kasvin sain muutama mutkan kautta.
Kiitos K.R
Istuti se pattaa joho voin sitt laitta jottai muutaki kasvii
ku tuo nukkane kellokasvi tost kualee.

Hyvi vähä löysin täst kasvist tietoo..
Pitäs kestää kuivuut, tuult ja talvee.
Kyynisest mä epäile ettei ainaka talvee.
Se ny sit näkee.
Jos jollaki enemp tietoo täst kasvist ni kerro pois.

Metrine kuusen taimi tull yhtee kulmauksee.
Mull on tarkotus tätä vähä leikell kunha ny ensi asettuu
asumaa tähä kivie keskell.
Talvell vois laitta vaikk pikkuse tiukut valasemaa.

Santkuapan reunamalt löysi tämä.
Mun miälest on juolukka. En kyll käsit mitä teki santkuapall.
Toivota ett lähtee kasvuu vaikk paikka on kuiva ja kuuma.
Santkuapa seinämä lienee sitä samaa.

Mongolianvaahtera sai jäädä paikoillee.
Oikeall pualell on kätketty se koivunkanto minkä
poistamisee olis tarvinnu kaivinkonet.

Latosin kivii sillai ett jätin nirkottama osan..
juur sen tähde ettei olis liia jämpti näköne ja
näihin "hyllyill" saa sitt jottai koristettaki tms.

Kivei pitää oll ja muutama vuas ku kuluu ni ne ei oo enää nii räikeit.

Ruastunees laatikos on maksaruaho siämen taimii.
Siirräne sitt kiviaira pääll ku ne tost hiukka kasvaa.

Tuulikello sai jäär keinupuu orsii..
Tämmöne rojekti taas..kiviä vaa.