Kohti valoa

Vihdoinki tuli se talvipäiväseisaus.

Tänäp on se päiv ku mä ole vartoillu koko joulukuu.

Ny sit aurinko eteläisimmilläs. Päivä alkaa pidentymä.

Tai mihi se ny pirennyis, kyse tietyst siit valoisast ajast päiväll.

Hissukse se alotta muutamall minuutill viikos.

Mut ans oll siit se sit kiihtyy ja kuukaure pääst se huama jo

semmonenki mink silmäklasit on pikkase likase...

Täss joulukuus on tietys ollu huanoi ja hyvii pualii niinku kaikis asiois tuppa olema.

Ny ku lumi on vaa käyn hipasemas pintoja ni on kiva jatkaa

jäkäläitte tunnistamist mink ole tavotteeks ottanu.

Toss yläpualell olevas kuvas taita oll karhunsammalt ja itiöt kivas pystös.

Tämä jäkälä kasvusto on jottai tinajäkälää. Pinnas on ainaki tollast ryynimäissi kokkarei.

Fyllokladiorakenteet lienee tunnus omaist tinajäkälill.

Kauhia vähä ole tätä jäkälä löytän mein nurkist.

Jokane on nähny näit jäkälii killumas puitte oksill...noin niinku yleisest.

Hankakarve ja isokarvet on täsä kuuse oksall.

Jos olet erimielt ni kerro.

Mettäkulotus aluee reunamalt löysin tätä puikkojäkälää piene kasvusto.

Tässäki etupualell on ehkä monihaarajäkälää.

Ketä nämä jäkälät ny joulun krahuis kiinnostais..muutko iha kahelei tyypei.

Mun jouluni valmistuu hätäsest ja jottai pient laittoo viell.

Koristeet on jotain pient ja ne siivot äkkii pois ku joulu ohitte.

Tytär tuli jouluks kotio ja on avitell askareitte kans tääll koton ku mä

ole oll töiss. Ny käviki sillai ett pyysin aaton vapaaks juur sitä

varte ku likka tull kottii. Muuton olisi voin oll vaikk töiss tua aatonki.

Viikko takasi tein piiiitkä reissun mettäs.

Löysi tämmöse pömpeli liki isomppa tiet.

Ruakintapaikka on vaaralline!

Oikke vaa mont kertta ole nähny ku peurat poukkiva tiell.

Päivittäin ku kulje tost ni tiedä mist peurat tulee mutt

peuroje tien ylitys on ahtee takan ja mutkane.

Mä perää kuuluta semmost vastuut ettei joka paikka iha

passa laitta ruakintaa tollasill elukoill.

Eiks mettämiehet tajuu mist ne elikot tekevä kulkuties

ku määki näe ne luannos jo iha selväste.

Dodii mä saarnasi ja juur näi joulu krahuis.

Toivottavast ei mittä pahemppa pääs sattuma.

Toi pömpeli muistutta oikke vaa ja paljo

semmost rakennelma ku mun poikan joskus

paffilaatikost kyhäs. Oll kuulemma raketti.

Raketin tekemisse menn mont rulla maalariteippii. 

Mukava joulun puuhastelui vaa kaikill..

muistakka levät kans.
Kevättä kohti mennää!