Koht ei pysty!

Mä ole teill ennenki kirjottan yhdest autiotalost miss on aiva ihana puutarha.

Siis oli ihana puutarha, kukkien paratiisi.

Tyhjilläs torppa on oll vuasii ehkä koht kymmene.

Mä poikke vaihtelevast kattoma mitä puutarhall kuuluu.

Joskus kävele vaa ohitte niityll, koitan oll kattomati lahonne kiviaida ylitte.

Onk tää ruusuangervo?

Vuosie kulues näkee millai puutarha häviää..

Ny on hävin lukuisat käytävät jos ei tietäs miss ne menee niit ei löytäs.

Mesiangervo, vadelma ja pihlaja-angervo jyrää kaikk allensa.

Tappeleva keskenäs kuka jyrää kukkapenkit eka!

Ruusuruohoje kukinnot pilkistävä siel sun täält esii

Muhkeat kuunliljat ovat peittymäs alpin ja saniaiste all..

Kuusen taimet on tehny selvää jälkee heikommist.

Sormivaleangervo kukat jaksavat viell vaikk rikkakasvit puskee läpitte

Takan oleva kallionauhus tuskin jaksaa kukkia kun villivadelma painaa niskas.

Lukuisat pienet pensaat viell löytää mutt ne kuolema kielis.

Alpi on saavuttan perennapenkin missä kukkii palavarakkaus enää muutamill kukill.

Kevääl jakso kullero sinnitell viell. Ihan jäätävää touhuu.

 Pensasruusuje tyvist kasvaa koivut läpitte.. koht kolmemeetrise.

Kuivuneit puitte runkoi on kaatun puutarhaa.

Kuusen taimikost nousee tää ruusu ihan ku uhmate 

rapistumist vastaa..kuule sen melkke puhuva; mä ole henkis huomaakko!

Viime kesän täss pionis oll pali kukkii..ny yks

Sauna seinustall kasvan tätä pionii ja se häviämäs.

Kaverin täll kaunokaisell on oll tummanpunane pioni..se on hävin kokonas..

juurakko myöte..monttu vaa jäljell.

Sinnikkääst taponlehti viell jaksaa levistyy..

Ny tilanne on aika paha ku paikanpääll alkaa kurkku kuristama.

Voi oll ett mä en enää pysty tulema tänn, ei kykene.

Rapiollist menoo ei kertkaikkiaa pysty seurama ettei puhkee

sadattelema ärräpäit tai pillittämä.