Valkost

Hyväne aika sentäs kun aika rientää.

Mont rauttaa on niinku tulessa elikä paljo kaikkii kivaa ja vähemmä kivaa.

Puutarha on vaa ittekses, ei kerkke muut ku pikkase pyärähtämä.

Eipä siell mikkä hätä ollekka. Satoa korjataan hissukseen ja kukat kukkii.

Nurmikko täytynee vissi hurautta poikk huame jos viittin.

Sadettaki on vihdoinki saatu mutt aika vähä.

Lammikko on nii tyhjä ett pohja ammotta.

Puutarhas kukkii ny viell jonkuverra. 

Valkost ja keltast kukka pilkistää sielt täält.

Valkoinen gladiolus on sitt raikkaa kaunis.

Sade piiskas kukinnot melkkei poikk ku unohdin tukkee pitkät kukinnot.

Kirahvikukan kukinto on hiema kellertävä.

Tänä kesän kukkie varret ova jäänee hiukka normaalii lyhyemmäks.

Suosittu on tämä kirahvikukka näiss pörriäiste piireissä

Tuoksuherneen valkoisekki kukat avautuvat.

Lumikärhö on aivan täynnä kukkia.

Jostakin on eksyny mukkaa myös hailakka liila kukinto vissi joku kuakkavieras?

Pitsimäine mantsuriankärhö.

Kukinta on ny melko vaisua, lehtiä kyllä on.
Taisi laittaa liikaa hevose sontta.

Tämä valkoinen leimu on tosi vanhaa lajikett.

Mummoni on tuonu se lapsuuden kodistaan.

Tuoksu on huumaava väkevä ja ei ole niin altis kuivahtama.

Korkeutt metri hujakoill.

Virginiantädyke on hennon vaaleanpunane.

Eikös tämä oll kirjoukonhattu?
Tämä mä laahasi joskus jostai autiotalo heinikost.

Tämä kärhö on ihme. Syksyll alesta ostettu eurolla.

Kärhö oll matkal roskiin. Nimi klappua ei enää ollut.

Valkone hortenssia on kans upee. Ny nua kukinnot kasvaa ku ei tarvi
kituutta kuivuudes.

 Joku kaivaa poteroi sontaläjää öisi.
Näill kulmill on muitaki kahelei ku mää. Luulis oleva paremppaki
tekemist. Kai siell sit jotai hyvä sapuska on.
Mä epäile kyll vahvast mein Seppoo (Supi).

Mukavaa puuhastelu kelei kaikill!