Kirosana kivi

Suulin parkkipaikalla on könöttänyt vuosia iso kivi.

Kivestä on ollut näkyvillä vain n.50cm maanpinnalla.

Hyvänen aika että kivi on saanut pahoja sanoja päällensä..aina tiellä.

Peräkärryjä on kohlittu ja autostakin hajoitettu pakoputki..

Aluetta käytetään ahkerasti polttopuiden tekoon ja kaikenlaisten kamojen kuljetukseen.

Eilen isännän kanssa päätimme että nyt se kivi lähtee.

Kirosana kivi olisi sisukas ja laittoi hanttiin..ihailtavaa!

Ensin kaivoimme kiven ympäriltä hiekkaa ja sepeliä pois n.metrin syvyydeltä.

Irroitus operaatiossa ei tullut kamera mieleenkään.

Minulla ja isännällä hikivesi virtasi.

Suurimman työn teki esihistoriallinen traktori Jooseppi!

Kolina ja pauke oli ankaraa..tienoon täytti sininen savu ja naftan käry.

Kymmeniä kertoja kivi oli jo pois kuopastaan ja plops aina napsahti takaisin.

Ei olisi mokoma halunnut lähteä minnekkään!

Vihdoin äkkäsin laittaa paksuja rautaputkia tönköksi kiven alle.

Rautakanki olisi ollut kuin pikkuruinen risu.

Leikattu käsi huusi jo hoosiannaa mutta en antanut periksi.

Vihdoinkin onnistuttiin saamaan kivi ylös.

Rattoisasti kului sunnuntai ilta.

Tänään aamulla jatkettiin.

Jooseppi usutettiin jälleen kiven kimppuun!

Puskii ja niin kivi lähti liikkeelle tanner paukkuen.

Kivi vyöryi mäkeä alas kuin jättimäinen pallo.

Tien sivustaan se pysähtyi.

Muutama ystävällinen tuuppaus ja kivi kiepahti kahden kuusen väliin.

Ja kas kummaa samalle kyljelleen kuin oli parkkipaikallakin köllötellyt.

Tässäpä minun paikkani on totesi kivi!

Joosepille annoin luvan poistua.

Minulla on ollut tapana juoda kahvia kirosana kivellä istuen kun olen klapittamassa puita.

Mitäh..missä minä nyt istun?