Ehtooll puutarhas

Tuuline ja kylmä päivä taas takan. Mieti ett jos hakis jo toppapalsa kesänaftaliinist..

Onneks ain ehtoo krahuis tuuli hellittää.

Aurink ku laskee mettä taa ni tulee muutonki kiva tunnelma.

Laukat on alkanu kukkima.

 Lissää näitt pitäs hankkii..maast nousee enää muutamii.

Tuulest huolimati ova kyll pysyne pystys.

Tulikellukka on kans oikke loistelias kesäisä ehtoo kasvi..hehkuva kukinto.

Voi tätä pikkuista.  Viherpeukaloilt tilaamani verikurjenpolvi avaa nuppujaa.

Viime suven tähä aikka kukki muutamat muutki kurjepolvet.

 Kummalline tää kesä.

Rauniokilkka ei pali kylmyyksist välit. 

Sohlotta menemä kaikis kive kolois vaikk ei multtaka oll.

Siniliila suloisuus on mun mielee. Valkosenaki mull tätä

joskus oll mutt on tehny katoamis tempun totaalisest.

Angervo kultaprinsessa on kivan räikee mätäs.

 Ehtooll ja yäll pensaan hehku oikke huamaa.

Mä meni kevääll tekemä yhde töppäykse enkä leikan tätä puskaa.

Ny ei sitt kuki olenka. Oletan sen johtuva tost mu laiskuudestan.

En tie sitt, mutt ei tää puska mittä kukostuksii tarviikka.

Kurjenmiekat availee nuppujaan.

Ota täsä ny jottai kuvii ku aina vilahta joku katti ohitte...

Tämä pensas mettäpuutarhas on tuore hankinta.

Hurmehappomarja paikk oll juur täss.

Sitt ku tost kasva ni valo siivilöityy kivast purppuraväriste oksie lomast.

Tykkää happomarjoist ku ne sietää kuivuutt ja syysväri on loistelias.

Tota "katet" on ny ruven tiukkuma taivaast ja kaikk mä hyödynnä.

Tarkota meina käpyi. Pojantyttäre jokavuotine urakka on alkanu.

Hän tiena kesälomall rahoi ku kerää mull käpyi jemmaa.

Pikkuruise kukinnot on ku marjoja..lehtie malli kaunis.

Tämäki taimi lähti mun mukaa tarhalt iha vahinkos.

Mun autoon on tull kattokaas joku vika. 

Ain ku mä lähde maitokauppa ni ohjattavuus pettää.

Pitäs kääntty oikeel ni eikös auto väännäkki ittes

vasemmall ja suara taimitarhall.

Yhdell taimiston reissull tarttu mukka tämä sinnikine ihanuus.

Tähä kerrosfatii saa esill vaikk mitä!

Nua kivet soppii siihe hyvi, melkei ku leivonnaisii..

Ja jos mä leiposi ni niist leivoksist tulis just tollasii kivei.

Sen tähde mä en leivokka mittä..kuka kivei ny söis.

Tämmöne monsteri kasvatta ittees kirsikoitte all.

 Melkose kookas hän jo on..

hurja olose piikit lehdis.

Näppärä hän on varastoima vett tonn varre tyve ja piikkei sielläki.

Mull ku on melke huippu arkistointi kaikist kasveist ni se kertoo ett

olisko tää kasvi karstaohdake?

Karstaohdakke ainaki istuti siemenest pari vuatt sitte.

(Ei oll mittä arkistointii tai on mutt hyvi vajaa..mun pää)

Mustakuusen elvytys on näköjäs onnistunu. Mahtava vuosikasvaimet!
(Linkki postauksee mustakuusen elvytyksest)
Kuusi on vaa sinnitell henkis, tollast kasvuu ei oll enne ollu.

Miksei noi unikot ala availee noitt pallojas!

Mitä nekki kuhnaa.

Mutt ilakko se vaa loistaa ja kasvaa. Kukinnot upeit ja korkeutt riittä.

Tää illakko on mun lemppar ja aina kuvis. En luppa ett olis viimine kuva.

Kesä illan huumaava tuoksu yhdistelmä takan onki illakko ja syreeni.

Mikäs siin on istuskell aita trapuill ja kuulostell ku

kehrääjä surrustaa mettäs.

Istun vaikk toppajakku niskas ja tillukka kontis.

Ny on sentäs kesä!

 

 

 

Pistokkait keskell kesää

Iha ensmäist kertta ole tehny ny sitt varrennuksia keskell kessää.

(Talvell niit tehny jo mont vuat)

Pensaiden oksiahan voidaan juurruttaa iha samall systeemill ku vaikk

huonekasvien pistoikkait.  

Kaikk alko siit ku löysin kotonurkist mettälehmukse.

Innoistui ett saisin sellase omaa puutarhaa.

Ja olis se kätevä jos täll tavalki onnistuis lisäämä kasvei.

Oppaan ole käyttän Pentti Alanko kirjaa luonnonmukainen puutarha.

Tänäp mä löysi lehmukse miss oll puutumatont kasvuu riittäväst.

Täss kuvas se näkee mist tuo vaalea uus kasvu on alkanu kevääll.

Tarvitaa siis pistokkait jokka ova 10-20cm pitkii, jossa on muutama lehtipari.

Mä löysi semmosii versoi miss oliki jo viisiki lehtiparii.

Livotin kaikkii pistokkait ens vetes muutama tunni.

(Täss mull taas sitä juurrutus hormooni sössöö jonka oon tehny pajuklopeist)

Täss onki rusokuusama pistokkait. Otin niitäki kokeiluu.

Pistokkaast karsitaa lehdet pois. Kärkee voi jättää.

Pistokaan tyvi työnnetään multaan. 

Mull täss neljä lehtiparii mullas ja kaks mulla pääll.

Multa pitää oll kasvuturpee ja hiekan sekoitust.

Kävin ostamas sitt semmost kuallee näköst pussimultaa.

Isänt oll mukan ku lonkkavaivasen en pystyn pussei nostama.

Hiekka sit survottii mukkaa.

Juurrutusastia pitäs peittä muovihupull miss reikii.

Sitt suihkutella parise kertta päiväs.

Ruukut voi säilyttä kasvaris tai ikkunall.

Aurinko ei sais rökittää.

Mä tein uude vauvala pirtin taa siell on suojaisaa ja varjoo.

Ruukkuje alle laitoin tollase "ritilä" ku poika joskus mull tehny.

Jos nämä ruukut ei ole melkke mu nokas kii

 ni en muist niit huoltaa.

Mittä plastiika en ny ruukuin pääll löytän.

Hommaa huame ku käyn kaupoill.

Laitan yöks harson sitt pääll.

Jos kaikk mene hyvi ni kehittyy juuristo ja

 ylimmäst lehtisilmust kasvaa uus verso.

Juurtumine kestä n.2-6vko lajista riippue.

Sitä en ossa sanoo kuin äkki mä saa nämä kualema.

Lissää pistokkaitte kasvatuksest voit lukee vaikk

täst Alanko oikke hyväst kirjast. 

Jos mä ole ny tehny jonku töpi ni voikko kertoo?

Onk teill kokemuksii täst hommast?

Kui hyvi kasvit on lähten versomaa?

Versoje haku reissull mä kaiveli pienell lapiol tie reunast.

Siin oll pikkune näsiä taimi.

Otin näsiä juurakko esill ja mu pikkune käsilapio kalahti kuin kivee.

Ei se silti ollukka kivi. Oll tälläne merkilline saviplatikka.

Reijä päis ja numero oll 30.

Olla ny ihmetell tätä ja tultu siihe tulokse ett on muurin kaakeli

joltai vuodelt nakki ja papu.

Joskus tälläsii mettäteihi on ajatt kaikk vanhat korsteeni ja takat

vähä loiventama kuoppii.

Kotitie sinänsä on oikke vanha mutt olisko tota kohta reerat

joskus -60 luvull muistell mun äitee.

Tiedä sitt millai asia oikke on.

Kesäist viikonloppua toivotteleepi:

Ny oh vaa kuvei..

..ku praakkamist ei mu miälest tartt.

Punaisten vuoro

Omenapuiden kukinta jatkuukin nyt pitkään.

Valkeiden kukkie rinnall avautuuki ny koristeomenapuiden punerva kukat.

Tämä ihanuus on melko tuore hankinta puutarhas. Taitaa oll menos toinen kesä.

Lajiket en muist olisko kuitenki "makamik". 

Olkoo mikä on mutt kovast täynn kukkia on.

Auringon laskiessa..

Tää hieman tummemp kaunotar onki sitt jo reippaast yli kymmenvuotias.

Kahtee otteesee peurat ova häne oksat kalunneet.

Ny pituut sen verra ett pelkkä verkko rungon ympärill riittää suojaks

juur vast verkon poistinki.

"Royalty" on nyt aivan täynnä kukkia ja nuppuja. Lehdetki on punervii.

Mull tämä puu kasvaa pikkase varjopualell. Kukinta kestää vimmatu pitkää.

Tämä kukinto kuuluu taas marjaomenapensaall. Punalehtine lajike "Susanna"

Parivuotias ja nyt kukosta iha ekaa kertta.

Mull on näit kaks pensast, mutt toine vaa kukkii.

Jotenki mä odoti ett toi kukka olis vaaleemp..

Tuo kultane keltane on jokin heisi sellane oikke kultase hohtava.

Kaunokuusama kukinnot aukee varmast huome.

Tämä ostin kuukaus sitte. Ostamist nopeutt se ett perhose tykkävä täst.

Kuusamat on muutenki semmosii ett pärjäävät kaikk tääll mun puutarhas.

Illakko on alkanu myös kukkima. Tää on mun ehdoto lemppari!

Iltaselle ku aurinko paista kuusie välist lammikoll vesilisko tulevat ihan pintaa.

Tai ei nämä mittä liskoi ole..salamatereihin kuuluva sammakko elukka tää.

Joillakin on melkone sahalaitane harja..niinku hirmuliskoill.

Vesiliskot kelluvat iha veten pinna all.

 Sillonko kellunta alka ni kintut on tollai sojollas.

Pikkuhiljaa ne antava ittes pudot alaspäin..

kunnes ne uiva takas kellumaa.

Me olla Elsan kans seurattu tarkkaa tätä touhuu.

P.S. Seuraa mainos
Miniä oma kässäbloki:
Linkki Onnenomija blokiin 

Niinipuu

Kyll voi ihmise mukula oll sitt sokkia.

Vuas tolkull mä ole näit puutarha ympärill olevi metti kuttaroinu ja silti 

heitetä silmäi ette uusii kasvei jota mä en edes tajun ett mein mettis vois olla.

Ole ain ajatell ett nää mettät on sellast karuu kangasmettä vaa.

Sua tietyst tuall eteläpuolell on oma sorttises maailma.

Kotitie varrell hokasi yhtenpäivän lehtokuusaman.

 Kuusamaka en olis muute löytäny silmilläni mutku

tukkirekka kuski teki kuormaas tien tukkeena ja jouduin vartomaa.

Kuski varma ihmettell ku mä yhtäkkii säntäsi mettä autost...

auto oviki jäi seljälles.

Lehtokuusama vieres olin sitt näkevinäni pähkinäpenssaa.

No se mikkä pähkinä ollu ku mettälehmus.

Meillpäi mettälehmuksii ei kasvakka joka mutkas.

Sen tähde ole nii tohkeissan täst löydöst.

Wikipedia mukkaa länsirannikoll ei juurika mettälehmuksii kasva.

Mikä erikoine vihreys ja tuo lehden malli.

Äitee sitt kerto ett ahtee takan on kans ollu mettälehmus.

Muist paikanki iha tarkka. Puutarha reunamast satameetrii.

Ei oll mull enne kerton, luull ett mä tiedä.

Suvus oleva kaikk viherpöntöt on koittan täst kallioreunama

lehmuksest aikoinas ittelles saada oma mettälehmukse.

Siin asias ei oll onnistunu kettä. 

Nii ja ny mä ole seuraava yrittäjä.

Kirjallisuudest käy ilmi ett kesäll voi otta pistokkait.

Pistokkaihi tarvita enemp tätä uut kasvuu. Tua vihree osa ei viell riitä.

Ny pitä varrot ja sitt iskee ku kuutise tollas lehtihankaa on kasvan.

Enkös mä heti huiskauttan itten paikall ku sain

täst vanhast lehmuksest tiedo.

Lehmuksii oliki sitt kolme oikke pirskati isoo. 

Vaikee arvioida mutt mennä reipaast ylitte parisekymmene meetri.

Juurell oll pali penikoi. Ne vaa oll pensasmaisii.

Samall selvis yks juttu.

Ole ain miettin ett mist ne peurat ja hirvet mahta tull tänn meillpäin tualt kalliolt.

Lehmukse alapualell (siin rotkos) meni julmetu levee peurapolku.

Se mikkä polku ollu ku melke kakkostie.

Polku kiers kallio ja jatku meillpäin!

Lehmukset kukkiva heinäkuus ja kukiss on voimakas tuoksu.

Tämä mä muistan varmast.

Mettäs onki ny kaikkee kivaa katsottavaa...

Sudenmarja on ny jännä

 Pikkune uuss käpy on kaunii punane

 Autiotalo reissullan löysi tämmöse kaunokaise oja parttaalt.

En oll enne tavan. Ole ny tull siihe tulokse ett on luhtalitukka.

Näit ei iha joka kuraprunni parttaall kukosta.

Onk teillpäi mettälehmuksii?

 

Etenee

Eile oli äitin kans puutarha kirpparill.

Kauttua Ruukipuisto on just kiva paikk tälläse juttu.

Myyjii oll kymmenkunt ja muutamall oikke  paljo myytävää.

 Hiukka harvinaisemppii kasvejaki oll liikentees.

Sisäpihall ei sopin kauhiast tuulika ja aurinko paisto.

Näill nuarill naisill oll kattava valikoima kasvei.

Perennat makso 1e.

Tähä mää jäinki sitt pahast jumii.

Taisin osta täst se Kermesmarja...

Nämä mä halua erityisest esitell.

Sirovaahtera 2e. Lehtosaarni 2e

Ja tua pikkune taimi alla kuuluu Pärskäjuurell.

Pärskää ole koitan ite kasvatta, ei oll itän!

Katota millai ny käy ponteva taimi makso 1e

Mukavint oll jutustell myyjie kans ku kaikk oll nii

puutarha kaheleit.

Niii tämä söpönenki tull mun mukka.

Täyty mull oll siiliki puutarhas.

Iha oikeit piikkipalloi ei oll näkyn vuosii.

Myyjä kerto ett on tehty variksemarjast, pajuist ja järviruokoo.

Eile saatti sepeliiki sitt ajatettuu paikoilles.

Jooseppi käynnisty ensi rykäsyll!

 Parkkipaikk tull tasattu, tien montut täytetty ja loppu

sepelist laitetti sivummall jemmaa.

Jooseppi tekk kovaa tyät ja kesti ehjänä loppuu asti.

 Alkuviikost mun äitt oll tekemäs polkku.

Pitkä mettä läpi ain menny polku mutt pääs pahast ruohottuma.

Muari perkas koko polu ja laitto uudet lehdet ja muovit reunamill.

Sepelii ajettii tähänki.

 Ny polku on valmis ja kulke tost kuuse ja vanha tuome alt.

Avarretti hiukka tota näkymä ja sahasi oksiiki pois.

 Polku kapene enne ku loppuu tonn kivetykse reunama.

 Pitkä mettä alueell rakenteli toll hemlokill suojaks aida.

 (Postaus 1.6  pitkä mettä)

Risuist tietty. Jätin harvaks ett valo pääsee siivilöitymä välist.

Tasasi hiukka risui yläpääst mutt jätin hiukka korkeut viell.

Täyty kattoo millai nuo muut puut toss ympärill lehtii.

Myöhemmi sit voi mataloida jos tuntuu silt ett sopii paremmi.

 Koko viikon on tuullu hyvinki navakast.

Puutarhavaja takka katkes taas yks koivu.

Seuraavan päivän onneks rojahti kokonas poik.

Yhde tälläse koivu ole mä jo sahan klapeiks.

Ny homma joutu teki isänt.

Mun lonkkan on ny nii kippe ett tähä homma en pystyn.

 Ku mä pystyn kaada nua kaks muutaki koivuu tost ympärilt.

Siihe ne kumminki katkee järjestäs.

 Tänäp on oll tämmöne lepopäiv.

Mä ole kuttaroin hissukse mettis ja varon kinttuuni.

Kierrell puutarhas ja katell kasvie kasvamist.
 Vaati aikamoist hillintä ettei oll tarttun jottain nyppimä.

 Luulin ett tää magnolia sieboldii on kuall.

Mutt kattokaas siin on komeet versot nois tikuis!

Kyll se täst sitt etenee.