Mennytt ja tulevaa

Päivät menee ku siivill.
Nurmikko tull leikattu ja kaikee muut piänt siin sivus.

Mettäkurjenpolvet kukkii

Tänäp mä lähdin paikka johon mä ole tykästyn  rakastun.
Paikk on niin hauras, uskomato ja tunnelmalline.
Kertatoises jälkke avautu uusia asioit.
Paikas asuu rauha.
Ens alkku mä tuskin uskalla henkittä siäll.
Paikk on se vert kaukan ett pitä ottaa auto all.
 Uus reitti tänn on löytyn mettä läpitte kävelle parise kilsaa.
Tietä tänn torpall ei ole.
Linkki ekaan postauksee täst paikast

Aitan katto oll romahtan. Muuten kaikk hyvi.

Kyyhkyset ova alkane käyttä puutarha kalliokoloo kylpylän.
Lokki-operaatio on päättyn ja hain riistakameran pois.
(Lokeil kaks poikast ja toine niist ilmeisest ruovikos miss kamera oli.
On paremp ettei ny enemppä häirit heittiä. Miettitti asia kuitenki nii ett
jos ne poikaset häipyy syylline on haukka tai paremminki haikara)
Riistakamera kuvaaki nyt tätä kylpylää.
En tie kuin moni menis kylpyy jos kamera kuvais... 

Huomisell tull hommaa. Elsa esittelee.
Tilasi sepelii koko 0-15 ja 15,95t.
Tälläi luki klapus ja sitä tull mitä tilasi.
Tarkotus on ajaa sepelii sinnsun tänn.
Korjata isomppi kuoppii pihateilt ja parkist.

Isommat erät sepelii kuskataa sitt meitin Joosepill.
Jooseppi on mein esihistoria aikkane traktor.
Jännittäväks tää rojekti tekkee se ett lähteek masiina käymä.
Talvell ku pitäs aurat lunt ni Jooseppi sanoo; sitt juhaaaannuuuksen...
Mutt eik juhannus olekki koht.
Tua perälevy on sitt mainio paikka suhautus maaleill maalates.

Sanke suurest ihmettele miksei Jooseppi lähtis käymää
onhan hän varustett iha uusimmall tekniikall.

Bensatankin korkkiki on uusint muotoiluu..

Ilmastointi pelaa

Häikkärät korjata täst lävest..rälläkäll avat ja heti korjataa.
Oikke käytännöllist.
Lumiharjaki on kyytis.
Jos sattus käymä sillai ett Jooseppi talvell käynnistyy ni
valtaisa lämmitys laite puhaltaa kuskill trooppiset oltavat
tost siniset putkest vasemmall ratin takan.

Kävi tarkistamas ettei harmaasiepoll oll pesää tost konepelli kolos.
Pesää ei ollu, ei ainaka se esteen.
Kissat ainaki tykkä Joosepist.
Hytis on mukava nukkuu ja perälevy pääll tähyill maisemii.
Elämme siis jännittäviä hetkiä huomenna.
Karmee sinine sauhu tulee sitt meilt ja Jooseppi toimii!!

Aamull on tarkotus menn puutarha kirpparill.
Mahdanko tehdä  kivoi kasvi löytöjä?
No huomisee...

Puutarhas tänäp (osa 2.)

Tänäp ei oll satan. Tuullu on kyll.

Aurinko on paistanu muutamii tuntei.

Kultatyräkki on ainaki oikke aurinkoine.

Viikon verra mä ole kattell tätä kärhöö.

Lumikärhöt on nykysi tämmösii.
Lumikärhö kukkii vast juhannukse nurkis mutt nuppuja pitäs jo oll.

Uus lumikärhö ei kukikka kermavalkosill ihanill kukill.

Ne on ny liiloi..tummaliiloi ne kukat.

Mihin on hävinny mun lumikärhö??

Lumikärhö on kukkin toss jo oikke mont vuat..

mun on pakko ostaa uus. Tämä on rikosluantone juttu!

Muutama metri pääs on tämä vanha kärhö. Joku alppi.

Se on vaaleva sinine. Voik nämä risteytyy?

Siis lumikärhö ja tää alppi? Kuin siit sit on tull liilanpunerva.

Onneks tämä valkone tarha-alppikärhö on kaukan ettei tästäki

tull joku merkilline suttu.

Kiviaida pääll kasva jottain uutt kans.

Täss kohta on lintuje ruokinta paikk.

Tietääk joku mitä tämä on?

Muistutta lantu taimii. Maistu oikke makkeelt ja rapea lehti.

 Lantu lehti ei suinkka oll makkee makune.

Ens luuli hamppuu tuleva..

Kasvaa siell aida pääll ruohosipuliiki.

kaikkee sitä näkee ku vanhaks elää.

Mä en käsit mitä tääll mäjel tapahtuu...

Täss on mun yks uus hankinta.

Ny joku ihmettele ett tollane risu.

Tämä mikkä risu oll..mun silmäterä.

Vahdin tätä kasvuu joka päivä.
Tuulisuojaks laitoin vanha klasin.

Täst tulee tähtituikki.

Vaikkee kyll kuvitell, kaukan mistä tähdest.

Taimisto sivuilt tämä kuva. Koht on tommone..huoks

(Paratiisi taimitarha)

Uutukaine hankinta tämäki.

Jättikärsämöö ei vaa voin jättä taimistoll.

Yksinkertasest asia on näin.

Rauniopuutarha tulput ruppe avautuma. Näihin tää tummaliila färi kuuluu.

Tulppuje edes on japanivaahtera.

Lajikett en muist mutt lehde jää kirjavaks.

Talvehtin täss tiilarimuuri suojis.

Viime vuan mull kasvo täss se jättimäise iso tulikukka.

Ensmäistäkä siementaimee ei oll näkyn.

Tänäp mä hain risui aitaa varte.
Aita on melke valmis. En jaksan tasat viell reunoi.
Huomakka tuo maailman paras puutarha kärry!

Tänäp tyä ei oll antan tehdä itteäs.
Pitt korjat reunamii ku kivet liikkunu..en viittin.
Nurmikko aloin leikkama ja sainki pikkukoneell leikattu kaik reunama
ja sellase ahtaat paikat. Pikkukoneest loppu bensa.
Menovesi oll loppu koko pirtist.
En viittin lähte hakema kylilt.
Isomp leikkuri ei lähten sitt käymä se tankki oll täyn menovett.
Ku kertt ei viittin mittä tehdä ja kaikk tökki..
mä lähdin pitkäll pyärälenkill.

Pahus ku tull taas pitkä postaus.

Puutarhas tänäp (osa 1.)

Tuuline ja satteine päivä taas.

Jossaki välis aurink rökit hetkise ja silti pisaroi.

Koitin kuvaill jottai kasvei aika huanost luonas ku kukat ei pysyn paikallas.

 Yrttitarhas saksankirveli on ruven kukkima.

Samall ku kukat on kasvan isoiks ni kasvi on rojauttan ittes

ennätys korkeuksii. Onneks takan on tua aita ku väkersi

pysyy näis tuulis hyvi pystys.

 Riittä täst mull lehtii ett saan tehdä yrttivoit.

 Tuoksumataraa mull kasvaa roimast.

Huumaava tuoksu puutarhas kertoo ett matara kukkii.

Mainio peittokasvi ja levistyy isoiks mättäiks.

Kuris saa pidetty kanttaamall.

 Omenapuut on alottan kans kukkima.

Tämä oikke vanha puu se jaksaa vaikk tikat on hakan se latvukse iha mäskäks.

Valkost kukinta ny riittä ku luumut ja kirsikatki viell kukkii.

 Täss penkis on pastelli färei nyte.

Rönsyleimun ei pitäs viihty tollases kuivas korppuses maas.

Sanota oleva puolivarjo kasvi.

Edes oleva kukka kuuluuki tädykkeell.

Olisko unelmatädyke?

 Tää ihanuus pilvi kuuluuki sitt lehtoängelmäll.

Jännät lehdet täll kukkasell niinku akileija.

Parivuatt meni ett tää kaunokaine kukki.

Kevääll mä jutteli sill: josses ny ruppe kukkima

mä lähetä sun pirkanmaall!

(Veljelläni siell lehtomaine mettäpuutarha)

Joskus se uhkailuki tehoo.. 

 Ängelmä yks kavereist on tämä tuore hankinta. Morsiusleinikki.

 Mä tykkä näist kukist ku muistutta luonnonkasveja.

 Tää kasvi on taas sitt täys arvotus.

Lehde muistutta pionii. Mikä tämäki sitt on?

Ole pali tähä kohta penkki laittan kaikkii siemenii.

Jokku itää ja toiset ei.

Mä en kyll muist tälläst. Eka kert kukkii.

 Pikkuse omppupuu all on levistyn lemmikki kaikis färeis.

Mutt keskell on ihanuus nimeltä tummakurjenpolvi.

Olen odottan kosk se kukkii...

 ...ja se kukkii nyte. Kaunis ja yksinkertane.

Samaa tummuut on täss mehitähdes.

Dark beaty on iha uutuus mun puutarhas.

Äitin toi sitä lissää kaupunki reissull.

Tietyst se paikka on tämä vanha puuhella.

Dark beatyy myy ainaki Paratiisin taimitarha ( linkki sivuille)

 Vaikk sataa ja tuulee eräill tyypeill ei viell vett oll tarpeeks.

Pojan perhee koira käy meill muutamii kertoi kesäs.

Kummallisest se lähtee heti sinpäi plantaasii miss on lammikko.

 Lokki-operaatioki etenee.

Kaks poikast synty eile.

Kuaret kannetti perinteise tyylii mökin pihall.

Pitkä mettä

Pitkä mettä on jotenki semmone alue mun puutarhas

 joka on jään oikke huanoll hoiroll.

 Suunnitelmii ollu vuaskausii mitä mä laittasi tähä mettä.

Työstämine on alotett kuutise vuat sitte. Voi hyväne aika..

Joskus tapahtuu jottain piänt..paremmi tämä ei etene.

Alue on siit merkilline ett se on kosteahko ja siin ei oll 

merkkei mistää kalliost...niinku tääll muuten on.

Mettä sijaitse lämpimäs rintees. Muodoltaa on suorakaittee malline. 

Taitaa kooltas oll 15x40m tollane ruipelo.

Mettä sijaitte tämä kivetykse takan.

Muutama vuas sitte mä otin tua kivetykse esill.

Enkä lainkka tajun ett se on paikotelle parisemetrii levee.

Sielt kamala ruaho joukost se vaa alko hahmottuu.

Mun pappa on se tehny joskus ku alamaa raivattu pelloks.

Ny kivetys on peratt taas mutt tuall mun kärryje kohta on ongelma..

julmetu kamala jualaheinä kasvusto. Mä mieti jo myrkkyy.

Ruppe olema epätoivone tilanne sillo.

Tää kuva onki sitt napatt iha erisuunnast. Kivetys on ny tuall vasemmall.

Oikeell mene vanha tie. Mettä erikoisuus on luonnostas siell kasvava korpipaatsamat.

Kuvas pensas vasemmall jos ei viell kunnoll lehtii.

Erikoine on tää kiviki. Halkkeimes kasvaa jottai villii punaherukkaa.

Alueelt on kaadet kaikk isot koivut vuosii sitte.

Koivu ei oll mun suosikki vaikk juur punakoivun istutinki.

Koivu ja vaahtera taime olenki nyppin alueelt aina pois.

Tuomet ja pihlaja ole antan kasvaa. Tai olen mä typistän nekki joka kevät.

Typistämäll saa puut haarottuma ja tekee oman kerrokse mettäse alueesse.

Haapa saa menn ja kasvaa runkoseks ja sitt mä ole kaatan ne.

Alueel kasva vanha iso tuomi ja iso kuusi.

Muutamii oikke vanhoi mäntyi on säästetty kans.

Pari tollast kuutise metrii korkeet kuust on kans jäljell.

Pohjall kasva vuokkoi, heinii, kuismaa, orvokkii, saniaisii jne...

Eile ehtooll ku meni nukkuma mä muisti tämä aluee.

Ei meinnan tull uni. Päätin ett aamull mun on pakko ruvet

ruokkoma tätä mettä. Ny ei autt lorvii.

Aamull oliki sitt hiukka kehno keli. Tuuli ja tihutti vett.

Laitoin silti sahan soimaan. Kaadoin kaikki isomma pihlajat.

Paatsama ympärilt kaikk pajut ja vaahterat.

Taas paisto aurinko ja sai vähenttä vaatetust.

Hetkes mä olin saan koko vanha tien tukkeesee oksist ja rankoist.

Kyll muu harmit miksen oll enne laittan tätä hommaa kuntoon.

Täss kuvas pitkä mettä on toss oikeell.

Samall ku moottorsaha oll esill ni sahasi tämä konkelo pätkiks.

Laitan täst tolpat herukkamaa ympärill.

Tieki on jo ruokot oksist.

Sitt alko satamaa kunnoll. Ei auttan ku menn vaihtama taas vaattei.

Tuuli oll nii kylmä ett piti laitta oikke villapaita pääll.

Muistaaksen viime vuan istuti pitkä mettä kanadahemloki.

Hemlokki on kuvas vasemmall kantoje suojas.

Hyväs kasvus on hemlokki. Talvell hemloki suojan oli puitte välis

vanhat rottinki punos verhot.

Ny mä tekasi siihe aida. Vaakajuoksut on paikallas ja huame 

jatkan aidan tekoo. Risut laitan tonn välii pystyy.

Saa hemlokki tuule suojaa ja varjostust.

Hemloki kaveriks vois viell jottai tähänki keksii.

Pikkuruissii kuusen taimii oll alueel ja jokase ympärilt mä otin isomppi heinii pois.

Kymmene männy taimii lisäks istuti.

Alueell oll valmiiks isoi kuoppii ku ole haken kivei.

Kuoppii istuti lehtokuusamaa, marjatuomipihlaja ja taikinamarjaa.

Pikku mettä talon puolisess pääs menee tälläne polku mist 

pääse oikasema tonn alamaall.

Polku jatkuu risuaidan taakse. Risuaidan ole tehny suojaks

punalehtisell japanivaahterall joka talvehtiki nelise vuatt penkis.

Ny se onki sitt kuall. Uutt en osta.

Polku laiteta huame kuntoo. Äitini tule huame raivaus puuhii.

Äiteell on perkkausvälineenä kolmpiikkine haarukka ja tääll

haarukall ei tehdä mittä..tarvita järemmä tyäkalut.

Kyll se täst etenee.

Pärrill on tänäp ollu juhlapäivä.

Aamull lupasi Pärrill tuoda hänell valeriana juurako.

Kerra vuodes Pärri saa oll hiukka huppelis. 

Haistelee ja tahkoo ittees juurakko

se jälkkee karaa pitki mäkkee iha pöhkönä.

Juurakko en kovi kauan esill pidä..piän höppäys vaa.

Silmät ei auki pysy ku on nii ihanaa!

Ehtoomall paistoki sitt aurinko ja mull tull ääretö hiki.

Olis tarvin taas menn vaihtama vaattei. Päätin lopetell ja menn sisäll.

Mä oli ihan poikk mutt tyytyväine ku homma lähti hyvi alkuu.

Siihe ei menny ku kuutise vuatt.