Jotakin hyötyä viileästä ja sateisesta säästä on ainakin kukat kukkivat piiiitkään ja ovat vehreitä.
Keltainen päivälilja jatkaa kukintaa ja uusia nuppujakin vielä riittää.
Laitoi näille kukille keväällä roimasti myös hevosen peetä.
Pikkasen pelkäsin että lehdet vaan kasvaa mutta onneksi kukinta lisääntyi roimasti.
Pojaltani sain solakan patsaan joka vahtii nyt liljojen kukintaa miettelijään oloisena.
Hepposissa vetimissä taitaa tässä suvessa tulla vilu.
Koristeraparperi pukkasi toisen upean kukinnon.
Raparperini on vielä teini ja kukkii nyt todenteolla vasta toista kertaa.
Raparperi lehti on nupullaan aivan punainen ja avautuessaan vihreä.
Syysväritys lehdessä onkin kullankeltainen.
Kalliollani kukat jaksavat kukkia koska vettä on riittämiin.
Kallion kolosiin itsestään kylväytynyt harakankello.
Tämä on niitä luonnon omia ihmeitä. Lähistöllä ei tietääkseni tätä kasvia kasva.
Mistä lienee saapunut siemen..
Kallion kolosiin itsestään kylväytynyt harakankello.
Tämä on niitä luonnon omia ihmeitä. Lähistöllä ei tietääkseni tätä kasvia kasva.
Mistä lienee saapunut siemen..
Varjorikko jatkaa hennolla linjalla ja loppua ei näy..
Neidonkieli hehkuu tässä aurinkoisessa kasvupaikassa.
Varjoisammassa paikassa vasta nupulla.
Yrttipenkissäkin kukkii..en ole ihan varma mutta lienee salvia.
Salvianhan ei pitäisi selvitä talven yli mutta näin vain kävi.
Rantatädyke nautti ja venyyyy kun vettä tulee.
Tämä kasvi tosin kasvaa isossa multapussissa jossa reikiä pohjalla.
Koko juurakko pusseineen on kätketty kukkamaan sisään.
Valkoisen ja vihreän liitto on aina niin herkkä.
Särkynyt sydän ja seppelvarpu.
Miniältä sain tyynyn päälliset jotka hän on ommellut kierrätyskeskuksesta
löytämistään kankaan paloista. Mielestäni niin kauniit.
Joillakin vaan on se taito..