Maanviljelijät eivät tietenkään toivo sadetta

puinti hommelit vielä kesken.

Heinäpaalit lienevät valmiina.

Paalainkone tehnyt tehtävänsä ja synnyttänyt pyöröpaalit.

Tässä paahteessa lienee kuivia.

Lapsenlapset sanovat traktorin muniksi.

Niin on lämmintä että uudet versot puskevat jo maasta.

Pölystä hommaa tämäkin..kiirettä pitää.

( Unelmani on joskus päästä ajamaan leikkuupuimuria)

Lavallinen kultaa, leipää meille kaikille

Voih mikä ihana söpöstys pellon laidalla!

Olisipa näppärä vehje minulla puutarhaan, metsään ja kivisafarille!

Teräslava ja kippi. Takalevyn pikalukitus. Max 500kg!

Koteloidut jarrut,-ei mene kuraa.

Automaatti vaihteet sais keskittyä ajoon vaikeissa paikoissa.

Pääsis vaikka puuhun!

Ostan kun rikastun..

eli ei siis koskaan..

Jäätävä kuivuus!

Puutarhassa näyttää syksyiseltä ja KUIVALTA!

Melkein kuukauteen ei ole satanut kuin räpsäyksen verran..

Haettiin kuution säiliöllä vettä kasveille mikä ei tietty riitä yhtikäs mihinkään.

Kunhan herkimmät saivat ensihätään apua.

Puutarhan näkymiä;

Vaahterakin tiputtaa jo lehtiään..

 Nurmikko kellertää..sitä ei nyt tapa kuivuuskaan.

Vas.reunassa rantakukka voi hyvin..ihme!

Virpiangervot muuttuvat kokonaan keltaiseksi

Kirahvikukka sietää hyvin kuivuutta.

Uusia kukintojakin jaksaa tehdä.

Sammalpuutarhanikin alkaa vaalentumaan..voi pe...

Elefanttiheinä tykkää paahteesta

Lammikko puutarhan laitamalla on kutistunut pieneksi lätäköksi.

Satoja kuutioita vettä puuttuu.

Metsän ojat ovat kuivuneet joten eläimet vierailevat nyt meillä juomassa kuravettä!

Lammikon reunamat täynnä sorkan jälkiä.

Huh mitkä piikit..kuuluvat Pirunkepille!

Pirunkeppi näyttää tykästyvän kuivuuteen.

Lehdet ovat kasvaneet sateenvarjon mittakaavaan.

Koskahan sataa??

Sateella en nyt tarkoita niitä kolme tippaa..

ja jos sataa kolme viikkoa putkeen, en valita!

Jylhyyttä Pirkanmaalla

 

Tarkemmin sanottuna Urjalassa ja Rutajärven maisemissa.

Veljeni opasti minut ja äitimme Ryssäntornikalliolle.

Rutajärven eteläpuolella on melkoisen pystysuoraa kalliota joka nousee suoraan järvestä jylhänä.

Kallion korkeus järven pinnasta n.30-50m.

Kapuaminen kalliolle pisti kunnon koetukselle.

Kunto kesti ja se onkin ihme!

Äitikin pysyi matkassa mukana.

Korkeita keloja

järvi suoraan alla..

Upeita pylväs katajia kivien välissä..

Metsäpalon muistoja..

Osa metsästä oli suojelualuetta. Joku hyvin järkevä ihminen on tajunnut kuinka arvokas on metsä!

Metsä on omistajan hallussa mutta hän on saanut suojelusta korvauksen.

Metsä säilyy näin jälkipolville.

Suojelualueelle vievän tien toisella puolella mellastikin sitten moto..

puuta kaatui rytinällä

ristiriitaista..karmeaa!

Kaunista sammalta

Värikkäitä sieniä

Sammal pyöryläinen kuin Ikean Tvis-matto..

Oppaamme "pikkuveljeni" harppoo metsissä kuin hirvi!

Kiitos!

P.S näitä luonto juttuja nyt riittää

Syyskuun keltaista

Luonnossa on nyt kertakaikkisen upeaa!

Jotakin uutta nähtävillä joka ainut päivä.

Aamulla aloitan puuhat puutarhassa ja illalla kierrän aina lenkin.

Kävellen tai pyörällä aivan sama.

Kuivuus kärventää puutarhaa ja luontoa.

Kolmeen viikkoon ei sateesta ole tietoakaan.

Muutamia päiviä sitten tuli 125 pisaraa.

Kuivuudella lienee suuri osuus kasvien tulentumiseen.

 Kallionkupeella koivut keltaisia.

Tuulella keltaiset lehdet lentelee..

Mäntyjen taimikot taitavat muuttua keltaisiksi ennen talvea!

 Tumma naava kuivuu vaaleanharmaaksi oksille

Kullankeltaista sananjalkaa

Pippuripuu?

 Ehkäpä syksy onkin peruutettu??

Niittykukat aloittavat kukintansa!

Jee..kesä tulee takaisin..

Onkohan tämä nyt sitä takakesää?

...tai kevättä?

Luonto taitaa olla yhtä sekaisin kuin Viherpönttö!

Hummingbird VALKOKLETRA

Poikkesin hakemaan kalkkia puutarhaan.

Ja eikös mitä..tämä suloisuus tarttui mukaan.

 Muistan talvella lukeneeni tästä kasvista.

Ja kun kasveista on kysymys niin oitis tuli mieleen: ai joo tuo on se perhosten suosikki!

Pensas on minulle täysin tuntematon ja mitähän se tietty napata mukaan.

Tuoksu kukissa on upea ja kiiltävän vihreat lehdet.

Vyöhyke I-III,-pitäisi siis pärjäillä Kahelinkulmalla.

Kasvi viihtyy kosteassa.

Kokemuksia valkokletran kasvatuksesta?

Vaikka puutarhassa on paljon puuhaa

kannattaa suunnata metsään,-puolukat kypsyvät kohinalla!

Kuivilla paikoilla pieniä, kosteilla kasvupaikoilla näin mahtavia.

Tervetuloa Kahelinkulmalle Kati Kontula

Tunnustus ja "painuin suolle"

Sain tämän tunnustuksen blogista Saran mökissä ja puutarhassa

Tuhannesti kiitos!

Mielessäni on monta upeaa blogia joille voisin antaa tämän tunnustuksen..

kylläpä meni vaikeaksi!

Ajattelin jatkaa tätä haastetta ja ojentaa tunnustuksen yhdelle uudelle blogille;

metsäkukkia
Metsäkukkia tarjoaa luontoa ja pikku hetkiä elämässä

Minäkin poikkesin tänään super luonnossa, nimittäin suolla!
Puutarhastani vajaan kilometrin päässä on suo
joka on yksi Satakunnan seutukaavaliiton soidensuojelukohde.
Suojelualue on 73 ha.

Kuiva kesä mahdollisti kulkemisen nyt hieman pidemmälle.

Upeaa punaista rahkasammalta.
Rahkasammal on lievästi antiseptinen ja erittäin imukykyinen.
Sammal kehittää maatuessaan turvetta.
Luonnonsuojeluliiton sivuilta luin että soiden turve on Suomen suuri hiilivarasto-ja nielu.
Luonnontilaiset suot ovat hiiltä kerryttäviä ekosysteemejä.
Suot siis ylläpitävät ilmakehän kaasutasapainoa ja luonnon monimuotoisuutta.
On siis tärkeää että suoluonto rahkasammaleineen voi hyvin.

 Vaivaiskoivu on saamassa ruskan värejä. Suokukka on levistynyt mukavasti,
uusia versoja kaikkialla.

Kellertävä alue jotakin sarakasvia..

Käppyräisiä mäntyjä.
Aamukaste oli juuri haihtumassa suopursun lehdiltä ja koko suon yllä tuoksui
huumaavasti eteeriset öljyt..
Suopursu erittää mm. myrseeniä ja ledolia.
Ei ihme että on joskus ollut suosittu rohdoskasvi!
Minä tarvitsin rohdoksia kun pääsin kotiin..päänuppi tuli kipeäksi.
Muuten oli mahtava luonto elämys ja ennenkaikkea hiljaisuutta!
p.s ei ainuttakaan hirvikärpästä

Karvatoukkia ja kasveja

Aamulla pihapolulla oli karvaisten toukkien kerho koolla.

Osa kiertyneenä rullalle

Muutamilla oli kiirettä..jonnekkin.

Olettaisin toukkien olevan Heinähukan.

Seitsämän toukkaa kiikutin varovasti turvaan pensaaseen.

Mikähän vaellus kyseessä?

Syyshommelit ovat hurahtaneet käyntiin täydellä teholla..

Pikku kasvimaan kunnostus tässä käynnissä.

Sato on korjattu ja tuon tähän hevosen peetä, muhikoon siinä talven.

Merkkitikut osoittaa "multavastaavalle" mihin pitää kipata kärryllinen multaa.

Tyttäreni putsaili patsaita ja lyhtyjä..näemmä yksi jäänyt tuohon odottamaan kuljetusta.

 Pariviikkoa sitten kerätyt talvivalkosipulit vielä multaisena.

Pitänee myös kunnostaa uusi kasvu paikka ja laittaa sipulia multiin lokakuussa.

Lapion heiluttamisen ohessa kierros puutarhassa..

Neilikkaruusut ovat päättäneet kukkia jouluun asti!

Valkoalpi kukkii, mutta vielä on nuppujakin

Kosmoskukka

yksinkertaisen kaunis

Purppuraheisiangervoon alkaa muodostumaan kauniita siemenhuiskiloita

Aasiankilpikierto on vaatimaton köynnös mutta nämä "sydänmelliset" keltaiset lehdet ovat upeita.

Kaverina kasvarin takana mantsuriankärhö

Tuoksumiekkaliljaa kasvatan nyt ekaa kertaa..

Kasvi on nuppuja täynnä. Mahtaakohan olla kovin hallan arka?

Pahus..huomenna on pakko muistaa leikata poikki 

nämä suloiset pallerot!

Auringontähti on hanakka siementämään.

Onneksi olen viikon kesälomalla ehtii laittamaan 

puutarhaa syyskuntoon..hmmm tai kevätkuntoon!

Puuhakasta syyskuuta kaikille.