maanantai 6. huhtikuuta 2015

Teeri jahti ja valitusta

Aamu oliki tänäp aikas holonna. Piti oikke laitta lämmit ulkotamineitte alle.
Nappasi hikiveivi tallist ja polji 400m kotitiett etelää..siin toivos ett näkisin ne teeret.
Teerie ruokailu haavas oliki sitt tilhei. Mull ei kelppa ny tilhet.
Muutama teeri lens sua reunas. No sinne sitt.
Meni sellast polkuu ku tiesin ettei upota.
 Ojan parttaall oll näit kasvei. Jotaki saraa vissi. En sitt enne oll huaman.
On täss suossaki viell tutkimist.
 Siell mittä teerii ollu. Jätöksist päätelle olla kyll oltu..hyvinki ussein.
Tähänki tarvis laitta koju ja istu siell koko päiv. Mitä jos ilmottas tyäpaikall
ett en voi ny tull ku istu kojus kyttämäss..saatta menn parise päivää.
Voi oll ett ettei kannat ilmotta. Huono idea.
 Suoki heräilee keväsee ja varpuihi alkaa ilmestymä färei.
 Suokukkaki on jo iha vihree.
 Rahkasammall ku sammako kuttu
 Torvijäkälä ja punaiset itiöt.
 Ei näkyn teerii mutt kyll sua on aina niin kaunis ja rauhoittava.
Polkasi kottii ja meni alamaall hommii. Paremp pysyy lestissäs.
 Elsa tull mun mukka. Kiveitte välis oll jottai elämä ku jatkuvast sinn vahtas.
Ei kai käärmeet ruppe jo herämä..seki sitt viell.
 Leikkasi vattu pensaist kuivat ja vanhat krääkit pois. Laitoin naruja tiukemmall.
Joku näitäki vaivaa ku on jotenki pieni versosii. Ei häävi sato tule.
 Vaikk ei nämä täss ny monttaka vuat viell oll kasvan.
Onk ehdotuksii? Tarviisko jottai lannotett..
 Joku tai jotkut sen sijaan voi oikke hyvi.
Talvell on taas mellastett hurjast.
Kauhiast multa läjii. Isommat oll niinku olis kottikärryst kopat kasa.
Vaikk kontio on rauhotett ni mä kyll manasi ne lattakontit alimppa kastii.
(Muutenki mä inhoo tätä jalkapallokentän kokost nurmikko paanaa ja aina se on 
kevääll tämä näköne..valivali)
 Kaike lisäks vesimyyräkki on ruven olema samois juhlis.
Näit onkaloi ei oll juurika näkyn.
Mitä mein kissatki teke ku nii vähä nykyisi viittivä vesimyyrii pyyrystä.
Nukkuva vaa kaike päivä ja syövä latzii.
 92 läjää mä sitt tasoti siliäks. Melkke puale enemp ku viime kevään.
Tähä en lasken tota tyrni rinkulaa ovat vetäne se reunamat ihan tuusa nuuskaks.
Arrgh!!
 Sain haravoittu kontiokentäll menevä tien ja mettä reunamat.
Olis tarvin painuu takas sinne suoll mutt kyll mä itteni tässäki väsyti.
 Mettä reunamas oll iha vaaleva sinissi vuokkoja.
Onk joku heittän kloriitti pääll?
Ei vaa voik risteytyy valkovuokkoje kans?

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Puuhella

Oikke kiva puuhastelu päivä taas oll tänäp.
 Olen reeran kuntoo etelärintee mettäpuutarhaa.
Ny on taas se aika ku mä mene aamull ulos ja tule ehtool sisäl 
sillo ku tulee pimiä. Ei vaa millä maltt enne lopetta. 
Se on kuulka ny semmone juttu ett ku viell muutama lämmin päivän ni
 vihertää puiss ja pensais. Täss on selja.
Tuomi
Koivu
Eile poikkesi pikasest Harolalehdos ja komeest kukki kaikki pähkinäpensaat.
Harolalehtoo mene uudestas ku valkovuokot kukkii. Kirjuuttele sitt paremmi paikast.
Iltapäiväll Kahelinkulmall saapu melkose arvokas kuljetus. Jee sielt se tulee! 
Mahdatteko arvat mikä se on?

Tämmöne ukko oll puikois.
On mun setän (muust vuade nuaremp) hän on oikke ehta tyärysky!
Sanomattaki on selvä ett mä ihaile tyäryskyi.
Oll tukki kuarmaa hakies kaapan mukka mun ihanuus puuhella.
(Kuva julkaistu luvalla)
Ja sielt se nousee ku hööhen.
 Tää hella löyty puretust autiotalost. (Postaukseni Kivihullu 20 3.)
  Mamas Gardeni Minna esitt oikke loistelia idea ett laittasi hella
 kasvama vaikk maksaruohoi. Tua pääli levy tost vaa pois ja multta.
Täss ei kyll ole se lopulline paikka sitä pittä miettii.
Kiitos Minna viell kerra ideast.
Linkki Minnan blokiin tästä.

Aurinko lasku aikka kävin viell viemäs riistakamera ja katteles teerei.
Ny linnu oliva taas ruokailemas isos haavas.
Huame mene uudestas ja sill ajatuksell ett sais kuvii.
Ajatell sopii se on eri asia kuin mahta toteuttu.



lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kurkie kuvaust

Kurje ova saapune meiltin nurkkii viikko sitten..äänistä vaan niin päättele.
Minust iso ja muutenki komea lintu tuo juuri sen kevään tullessas.
Kurkia pitää joka kevät kuvaill vaikka kuvia on jo kymmeniä.
Kuvaamine ei tänä vuan ole ollu oikeast mittä helppoo.
(Mull on kolme paikka miss on takuulla kurkia. 
Vanhat pariskunnat saapuu aina vakipaikoille ja toitottavat toisille äänekkäästi
juuri sen paikan olevan sitte takuulla varattu)
1.4 sai kuvattua tämän pariskunnan joka aina mökkitien rantaniityllä.
Kolmena kesänä on tällä parilla ollut pikkuisia. Viime kesänä kaksikin.
  Toinen komistus näytti minulle vaan puuhkamaista pyrstöään.
Vaikka kuinka ryömin puiden seassa tulin heitä häirinneeks ja siirtyivä oitis
rantaniityn takareunamall. Takareunall epäile sen pesänkin oleva.
Tänäp mä kävin toisell niityll tai ei mikkä niitty oll ku oikeastas isomp pelto.
Pello reunamall on vanhoi paksui haapoja. No mä oli mielestän fiksu ja koiti
paksunas kulkee haapoje takan hiipimäll mäe rinnet alas.
Huamasi ett juu ny ruveta kuikuile siihe mallii ett taas mene pikkase plörinäks.
Ei auttan ku ruvet konttama isoitte kivie takan oikke matalanas.
Melkose liki pääsi. Kuvaus kulma rupes ole sellane ett ny tulee oikke hyvii kuvii.
Tönkösi itten kyynärpäitte varaa ja kuva oll just niinku melkke otett..
eik toine kurki ryäjässy semmose kröökötykse ilmoill ett mull meinas sydän paukahta.
Samas ne lensivä kauas pelloll.
 (Kuva onki sitte otett ku tämä pari oll siell kaukan pelloll)
Siäll mä makka maas seljälleni ja kattele ett pahus sentä
ku haapa kukkii komias tollasii punervii norkoi.
Otetas kuva samall..
On tämä ny iha kaheli touhuu!
Polve ja takalisto oll märkän.
Ehtoommall lähdi viell järve taakse siell on se kolmas paikk.
Isäntäki viitei lähte mukka.
Katava puskain takkaa pääsi liki mutt taas ruvetti kiljuma.
Mä lähdi pois ja aatteli ett anta heitin ny keskitty omii juttuihi.
Takas tulles se sitt tapahtu..
isänt huomas rantaniity reunas kummallise kasa..
 (Ajetti siit rantaniity ohitte mist mä ole ottan nua kaks eka kuvaa 1.4)
 Kuallu kurki! Ei voi oll tott.
Mä sinkauti itteni välittömäst paikall.
Sulkie pääll helmeili vesipisarat. Silmä oll jään auki.
Mittä jälkki ei ollu missä mutt yläpualell oll sähkölinja.
Täss on ny jompikumpi tost pariskunnast. Mä tuli nii surulliseks.
Eik kurjet muodost elinikäse suhtee? Ny se toine on sit yksi.
 Mun olotila on tämmöne hiukka tummahko niinku tämä
 kuva ku otin järvelt.
Toivottavast ei tua pariskunta ollu viell kerin tekemä pessää
en usko ku on nii kylmä ollu..sill mä vaa täs lohduttaudu.
Isänt sano vaa ett luonto on luonto..tott seki on.
Mun pitt jottai muutaki praakat mutt ny ei tullu ulos mittä.
Huame sitt.
Hyvää pääsiäise jatkoi kumminki kaikill.





torstai 2. huhtikuuta 2015

Sekalaist höpinää puutarhast

Voi ett mä tykkä tämmösist päivist ku saa puuhat koko armaa päivä mäjel.
Erityise mukava on ett on loma ja kevät.
Mitä mä tekisinkä jos ei olis tätä puuhamaat jos näkee kättes tyä
ja mikä ei oll koska valmis.
Saa kuunnell mettä huminaa ja lintuje lauluu.
(Ei soi puhelime eikä hällärit)
Tänäp oll sellane pilvine päivä mutt juur sopiva ettei koko aja
tarvinn lumppujes kans pelat ku välill iskee hiki.
Monest blokist on ny saan kattell kivoi piipoi mikkä pilkistää mulla joukost.
Niit mullaki jo siell tääll. Krookukset taitaa ruvet kukkima heti ku aurinko
vaa näyttäs nokkas. Krookukset on mun lempparei.
Aamull mä lähdi mäjel ja rupesi ruokkoma puutarha tuolt takan näkyvä vajan tykkö.
Haravoitti ja katkasi kaikk talvetörröttäjä pois.
Poistin verkot ja havui. 
Tyhjenteli kaikki sukkelii kipoi mihi oli värkän jottai olematont.
Näät sitte iha oikein meinaa nua vanhat lasterattaat. Tärkee tyäkalu.
Ilman en sitt tulis toimee. Niil on kuskat pöllei, kivei ja työkalui. Lujaa tekkoo.
Niit on korjat montte kertta ja ku lopuullisest hajoova ni se on surun päivä.
Kakkosnelone narull köytettyn on oivalline teline toss pääll.
(Mitä leveemp kuorma sen mukka laiteta kakkosnelkku)
Tai ei se mikkä kakkosnelkku enää oll se on jo melkke pyäree ku on kulun sellaseks.
On toss kulkenu pirttin ulkolaudatki..viismetrissii aika nippu.
Joka kevät saa korjaill kivetyksii.
 Ny ei tarvi syyttä isänttä kivetyste palottamisest.
 Hän vetää yleens lunt aurates traktoril kivetyksii nurin.
 Ei muka muist mittä reunuksii..pah.
Paremp ite tuupat kolall lunt ku korjatt mettäst kasvei ja kivei takas puutarha.
Samanlaine on ku mun isäniki..ajoi lume mukan tyttäre hiekkalaatikonki mettä.
Kevää ensmäise haravointi tuotta samall paljo ideoi kaikist muutoksist.
Täss sitä kans nähdä ett ei kannat laitta nurmikoll polkuu kivei.
Tonne ne uppoo. Otan pois ku kerkee. Saan uussii reunuksii.
En ruppe tollasii kauhioi platikoi ain kaivele uudestas ylös ja asettelee.
 Välill ehtii konttamaa pitki maitt ja todet ett tummakurjepolvi on henkis.
Kasvill onki oll oma vartija.
Näyttä siihe kasvava lemmikkiiki.
Kukkamaat on kyll viell kauhee märkii ei oll kiirut pöyhimä se paremmi.
Vuosii sitt sain luumupuu alkui ystävält ny ne tekee penikoi.
Tähänki täyty laitta joku köppi ettei sitä tärvellä.
En tie onk mittä luumuu mutt kaiketi jottai kriikuna.
Mont alku ole jo siirtän tonn pelloll ja kaikist tulee sato.
Kuutise vuat sitte rajasi vanhoill sänkötolpill mettä reunaa.
Ny on tolpat kivast alkan sammaloituu. Kivei tietyst tässäki.
Putsasi roskat pois ja pikkase alka lykkämä heinääki läpi.
En tykkäis laitta mittä myrkky mutt katota mimmoseks äityy.
Täss on tota samaa reunamaa ison kuuse all.
Kuusi on vanha ja on saannu nimenki..Anskarius.
Joka ikine vuas mä leikkele oksistoo alas sillai pikkase.
 Joo kyll tää homma etenee vaikk välill huuhaile mettä pualell
 kattomas aita aineksii.
Mä en koska haravoitte muutku käpy ja oksat pois.
Sen vertta iso tää tontti ett olis juhannus käsill jos joka lehde kraappisi.
Tää onki sitt mun lyhtypuu. Oravat käyttävä sitä ruokapöytänäs.
Alusta oll iha täynn kaikkii muhjuu.
Juuret oliva joskus kauhia korkkiall ja muu ott pattii ku oll paha huoltta.
Laitoin sitt maksaruohoo kasvama ja kivei. Enä ei tarvi ku kevääll siisti.
Tämä on aika varjone paikk mutt toi keltane maksaruoho viihty silti.
En muist nimee, olkkoo vaik mikälie.
 Täst isost kukkapenkist mä vedä aina ruusuangervot poikki.
Ruusuangervo kestää sen kyll ja kukkii komiast joka vuos.
Mä inhoo semmosii risusii puskii ja ole aika innokas täräyttämä ne tapill.
Semmone harventami ei sovi mun luonteell.
Aina kasva uudestas ja ova sitt kauniit.
 Täst kaivoll meneväst polvust mä tykkää.
Pikkase vois tuoda soraa. Jaa mutt sekin on lopp.
(Ostoslistast tulee taas pitkä)
 Kiviaida päälinenki tull haravoituu.
Vuosii ole kasvattan tähänki sitä maksaruohoo sitä mikälie.
Mä en anna lehtie maatuu tähä, tulee heinii ja en tykkä.
Huomaatteko kuin mä ole lopunperin tarkka.
Tämäki kasvaa aidan pääll ja ole lisän sitäki.
Aidall keikkuessani huomasi ett on täst pihlajast on palokärki tehny vainaja.
Vieres on uus ja tervee olone puu.
Kaadan nurin ku ehdi. Lisätää tyälistall.
 Täss yhteydes mä halua ehdottomast esitell uude mettä löytöni.
Se on tuo kastelukannu miss ei ole sihtii pääs.
Jos joku ei tiedä ni mä keräile vanhoi kastelukannui (niitäki)
 Kirjavalehtine japanivaahtera on henkis!
Tämä on aina uutine joka täyty kertto.
Ihanainen imikkä aloitta kukintaa.
En tie onk tämä joku kapealehti imikkä?
Kukat ova kumminki ens vaaleva punase ja sitt sinipunase.
Kiitolline kevää kukkia joka levistyy, mutt hallitust.
Lammikost on sulan jää.
 Joka kevät mun tekis miell poltta tua heinikko tost syrjäst.
En oll viittin jos mene vaikk usseemma 
hehtaarii mettä siin sivus.
(Kerra poltin jo vähä omaa mettää, ei tarvi siit muistuttaa)
Täss onki sitt huomise homma puut valmiina.
Ajatteli tehdä roskikse ympärill aida..katota ny.
Lopuks mä toivottele kaikill oikke hyvä pääsiäist.
Mun pyhät kuluu rattoisast puutarhas ja luonnos..sillai kai.