Voi ett mä tykkä tämmösist päivist ku saa puuhat koko armaa päivä mäjel.
Erityise mukava on ett on loma ja kevät.
Mitä mä tekisinkä jos ei olis tätä puuhamaat jos näkee kättes tyä
ja mikä ei oll koska valmis.
Saa kuunnell mettä huminaa ja lintuje lauluu.
(Ei soi puhelime eikä hällärit)
Tänäp oll sellane pilvine päivä mutt juur sopiva ettei koko aja
tarvinn lumppujes kans pelat ku välill iskee hiki.
Monest blokist on ny saan kattell kivoi piipoi mikkä pilkistää mulla joukost.
Niit mullaki jo siell tääll. Krookukset taitaa ruvet kukkima heti ku aurinko
vaa näyttäs nokkas. Krookukset on mun lempparei.
Aamull mä lähdi mäjel ja rupesi ruokkoma puutarha tuolt takan näkyvä vajan tykkö.
Haravoitti ja katkasi kaikk talvetörröttäjä pois.
Poistin verkot ja havui.
Tyhjenteli kaikki sukkelii kipoi mihi oli värkän jottai olematont.
Näät sitte iha oikein meinaa nua vanhat lasterattaat. Tärkee tyäkalu.
Ilman en sitt tulis toimee. Niil on kuskat pöllei, kivei ja työkalui. Lujaa tekkoo.
Niit on korjat montte kertta ja ku lopuullisest hajoova ni se on surun päivä.
Kakkosnelone narull köytettyn on oivalline teline toss pääll.
(Mitä leveemp kuorma sen mukka laiteta kakkosnelkku)
Tai ei se mikkä kakkosnelkku enää oll se on jo melkke pyäree ku on kulun sellaseks.
On toss kulkenu pirttin ulkolaudatki..viismetrissii aika nippu.
Joka kevät saa korjaill kivetyksii.
Ny ei tarvi syyttä isänttä kivetyste palottamisest.
Hän vetää yleens lunt aurates traktoril kivetyksii nurin.
Ei muka muist mittä reunuksii..pah.
Paremp ite tuupat kolall lunt ku korjatt mettäst kasvei ja kivei takas puutarha.
Samanlaine on ku mun isäniki..ajoi lume mukan tyttäre hiekkalaatikonki mettä.
Kevää ensmäise haravointi tuotta samall paljo ideoi kaikist muutoksist.
Täss sitä kans nähdä ett ei kannat laitta nurmikoll polkuu kivei.
Tonne ne uppoo. Otan pois ku kerkee. Saan uussii reunuksii.
En ruppe tollasii kauhioi platikoi ain kaivele uudestas ylös ja asettelee.
Välill ehtii konttamaa pitki maitt ja todet ett tummakurjepolvi on henkis.
Kasvill onki oll oma vartija.
Näyttä siihe kasvava lemmikkiiki.
Kukkamaat on kyll viell kauhee märkii ei oll kiirut pöyhimä se paremmi.
Vuosii sitt sain luumupuu alkui ystävält ny ne tekee penikoi.
Tähänki täyty laitta joku köppi ettei sitä tärvellä.
En tie onk mittä luumuu mutt kaiketi jottai kriikuna.
Mont alku ole jo siirtän tonn pelloll ja kaikist tulee sato.
Kuutise vuat sitte rajasi vanhoill sänkötolpill mettä reunaa.
Ny on tolpat kivast alkan sammaloituu. Kivei tietyst tässäki.
Putsasi roskat pois ja pikkase alka lykkämä heinääki läpi.
En tykkäis laitta mittä myrkky mutt katota mimmoseks äityy.
Täss on tota samaa reunamaa ison kuuse all.
Kuusi on vanha ja on saannu nimenki..Anskarius.
Joka ikine vuas mä leikkele oksistoo alas sillai pikkase.
Joo kyll tää homma etenee vaikk välill huuhaile mettä pualell
kattomas aita aineksii.
Mä en koska haravoitte muutku käpy ja oksat pois.
Sen vertta iso tää tontti ett olis juhannus käsill jos joka lehde kraappisi.
Tää onki sitt mun lyhtypuu. Oravat käyttävä sitä ruokapöytänäs.
Alusta oll iha täynn kaikkii muhjuu.
Juuret oliva joskus kauhia korkkiall ja muu ott pattii ku oll paha huoltta.
Laitoin sitt maksaruohoo kasvama ja kivei. Enä ei tarvi ku kevääll siisti.
Tämä on aika varjone paikk mutt toi keltane maksaruoho viihty silti.
En muist nimee, olkkoo vaik mikälie.
Täst isost kukkapenkist mä vedä aina ruusuangervot poikki.
Ruusuangervo kestää sen kyll ja kukkii komiast joka vuos.
Mä inhoo semmosii risusii puskii ja ole aika innokas täräyttämä ne tapill.
Semmone harventami ei sovi mun luonteell.
Aina kasva uudestas ja ova sitt kauniit.
Täst kaivoll meneväst polvust mä tykkää.
Pikkase vois tuoda soraa. Jaa mutt sekin on lopp.
(Ostoslistast tulee taas pitkä)
Kiviaida päälinenki tull haravoituu.
Vuosii ole kasvattan tähänki sitä maksaruohoo sitä mikälie.
Mä en anna lehtie maatuu tähä, tulee heinii ja en tykkä.
Huomaatteko kuin mä ole lopunperin tarkka.
Tämäki kasvaa aidan pääll ja ole lisän sitäki.
Aidall keikkuessani huomasi ett on täst pihlajast on palokärki tehny vainaja.
Vieres on uus ja tervee olone puu.
Kaadan nurin ku ehdi. Lisätää tyälistall.
Täss yhteydes mä halua ehdottomast esitell uude mettä löytöni.
Se on tuo kastelukannu miss ei ole sihtii pääs.
Jos joku ei tiedä ni mä keräile vanhoi kastelukannui (niitäki)
Kirjavalehtine japanivaahtera on henkis!
Tämä on aina uutine joka täyty kertto.
Ihanainen imikkä aloitta kukintaa.
En tie onk tämä joku kapealehti imikkä?
Kukat ova kumminki ens vaaleva punase ja sitt sinipunase.
Kiitolline kevää kukkia joka levistyy, mutt hallitust.
Lammikost on sulan jää.
Joka kevät mun tekis miell poltta tua heinikko tost syrjäst.
En oll viittin jos mene vaikk usseemma
hehtaarii mettä siin sivus.
(Kerra poltin jo vähä omaa mettää, ei tarvi siit muistuttaa)
Täss onki sitt huomise homma puut valmiina.
Ajatteli tehdä roskikse ympärill aida..katota ny.
Lopuks mä toivottele kaikill oikke hyvä pääsiäist.
Mun pyhät kuluu rattoisast puutarhas ja luonnos..sillai kai.
