Kukkia ja taidetta

Voi kun nämä päivät kuluvat aivan kiitämällä.

Mitään mullistavia projekteja ei puutarhassa ole tehty.

 Päivittäin uusia kukkijoitakin ilmestyy. Tässä jotakin räpsyjä.

Ensinmäinen syysleimu availee nuppujaan.

 Malvojen kukkanäytös alkanut..

Tänä vuonna väri on hailun vaaleanpunainen.

Valkoista malvaa

Isokello vai mikä lieneekään on viihtynyt hirvenjuuren syleilyssä

Auringontähti on meikäläisen korkuinen ja avaa nyt nuppujaan.

Valtikkanauhusta ja rantakukkaa

Vihdoinkin kukkia! Tummalehtinen selja kaluttiin peurojen toimesta toissa vuonna 

kuoleman partaalle. Siirsin pensaan aivan pihapiiriin ja nyt on saanut olla rauhassa.

Kukinta on kauniin herkkää.

Ruusuangervo pensaat leikkaan joka vuosi aivan tapille.

Kukinta on silloin näin runsasta.

Kottikärryissä kasvaa kesäkukkaa jota otin ihan kokeilun vuoksi.

Nyt tästä kukasta on tulossa suosikkini. 

Kestää tuulta ja paahdetta.

Katsotaan kuinka pitkään jaksaa kukkia.

Täpläsievikki. Pieni ja hento mutta samalla vahva..vai miten se meni.

Lehdessä oli infoa että pellavaa kasvavalta pellolta saa poimia

ja loput käytetään maalin tekoon.

Ryntäsin oitis paikalle koska minusta pellava kuivattuna on kaunis.

Sopii asetelmiin ja suhumaalilla suihkattuna vaikka mihin.

Ja sitten niput kuivumaan puutarhavajaan

Puutarhaan kuuluu taidetta!

Lapsenlapset piirtelevät mielellään kallioihin.

Liituja kuluu ja puuha tuntuu olevan mieluista.

Ensinmäinen sade huuhtelee nämä ihanaiset teokset pois.

Oikein mukavaa viikonloppua!

Mettä polu ja tiät

Ny mä teen tunnustukse.

Mä ole nii koukus näihi mettäs olevii polkuihi ja teihin kans.

Niis on joku sellane salane imu. Tekee miäl kattoo mihi ne menee.

Kaikelisäks mä ole alkan niit pyäräilee.

Välill mä ajan sillai rauhallisest kattele, kuvaile ja ihastele.

Joskus tulee mahdoto vimma päästeell nii lujaa ku irtoo.

Käpy ja risu vaa lentelee. Sellast motoriikka rallia niinku.

Vaikuuttaak tämä pahalt? Ei tähä tair oll lääkityst.

Kattokaa ny tätäki tiät..millai voi pysytell pois?

En oll ikän tääll käyn ja nämä vast mielenkiinttosi ovat tämmöse tiet.

Tie lopui ja näkymä oll tämä!

Kevyttä ja harsomaista metsälauhaa valtaisasti.

Tuules tämä heinä keinuu niin kauniisti. Heinä meri suarastas.

Korsiki on onneks viel tiilenpunane. Syksyy kohde muuttuu vaalevaks.

Kyll pikkase loppu kesä olo tuli ku näin kukkiva kanerva.

Mustikoit on melkosest. Kiirut niit ei oll poimimaa.

 Santkuapall on mukava oikke irrotell.

Ku tuntee polut ni tiettä kosk on höllä santtaa.

Tämä on semmone paikk ku mopo poja käyvä sauhuill. Ja melkke samall kello lyämäll.

Kerra mä meni sivutte täyrell höökill ja vähä etukumaras.

Nii ja kyll mä kuuli ku yks sanoi; Kuka helvetti hullu tua on?

Jos halluutte saavutta kylähullu mainee ni täss on yks keino!

Mä ole se mainee jo saavuttan. Mull oliki täss muu tarkotus.

Seuraavan ehtoon poikkii ei meinaa näkyn, eikä kuulun.

Tiätyst melkke ain mä karauta tämä autitalo vanha suuli kautt.

Tekkee matkaa kyll lisää mutt ei haitta.

Yhten ehtoon mä unohdui lukema vanhaa lehtee. Vuas tais oll 1970

Tarkotus ei oll hajotta pyörää eikä ittees et varovaine täyty oll.

Tässäki kohtaa kävellä nätist.

Juamist täytyy oll hyvi mukan. Pyärä jarrut kunnos ja mielummi käsijarru kans.

Muutami kerroi mä ole jään juttelee hölkkääjie tai hevostyttöje kans.

Kaikki koffelei on liikkeell.

 Kottii ku on menos ni tämä on kiva kohta.

Melkei täyty maat sarvei päällä ku muute noi oksa flätkii sun alventtii.

Sitt mä ole oppin yhre kiva jipo.

Kannatta säästä hiukka vett pullos tätä huipennust varte.

Meinaa se vesi kaadeta tonne selkää juur enne ku karauteta kottii.

(ussein mull isännä vanha harmaa pusero pääll)

Sitt sanota kotiväell; kyll tull kauhia hiki!

Meinas unohtuu valla ku pitt viel mainit ett mettä vadelmaki alkaa

kypsymää ja sitäki aikas paljo on.

Rantapalpakko ja kalastaja

Mökkirannassa kaunis kasvi availee pähkylöitään. Rantapalpakko kuuluu osmankäämikasveihin.

Joku voi tuntea tämän kasvin nimellä limaheinä tai sirppiheinä.

Näkinhiukset on hauska nimi palpakolle.

Rantakivellä kipittelee Rusokukkajäärä

Näitä jääriä harvoin näkee.

 Rannalla kalastelee kymmenvuotias tyttö. (Poikani tytär)
 Energinen, taiteellinen ja "pälpättäjä" lapsikin on joskus aivan hiljaa.
Matoa paukkuu koukkuun ja kalat poistetaan itse.
Uutukaisella ongella homma hoituu.

Kalaa tulee ja ämpäri täyttyy.
Turhaan näitä ei kalastella. Kalastaja itse jalostaa tuotteet.
Keittää kattilassa pehmeäksi. Survoo tehosekoittajan kanssa.
Pakastaa rasioihin. Kissojen herkut ovat valmiina!

Vedessä kauhoo super uimarin alku jota ei kalastamiset kiinnosta!
( Poikani poika)
Tässä se taas nähdään kuinka lapset ovat erillaisia.
Tulee väistämättä mieleen Maijan postaus blokissaan Rynttyliisan kotkotukset.
 Linkki Rynttyliisan kotkotukset -Erillaiset

Oikein mukavaa kesäistä päivää kaikille!
Terveisin; Kaheli mummu ja mussukat

Autiotalon puutarhassa ja omassakin

Vierailin tänään autiotalon puutarhassa.

 Paikka on vieläkin upea. Kuinkahan kauan kasvit jaksavat taistella metsittymistä vastaan?

Vierailen täällä säännöllisesti tai ainakin kuljen ohitse luonnonsuojelu alueelle.

Olen tehnyt aikaisemminkin postauksen tästä ihanasta paikasta.

linkki 13.08.2013 postaukseen

Metsäkauriit ovat ilmeisesti syöneet jasmike pensaan alimmat oksat.

Kukinta on mahtavaa!

Valtaisat pionit kukkivat. Ruosteinen kukkatuki on edelleen paikoillaan.

Kuolleen omenapuun alta löysin paljon kuunliljoja

Tämä pikkuinen söpöläinen taistelee jo ruohoja vastaan.

Ihastuin tähän. Tietääkö joku nimen?

Pensaskärhö on edelleen elinvoimainen.

Jotain kummaa löytyi..epäilen olevan syyläjuuren.

Pikainen kurkkaus myös kahelin puutarhaan..

Mäkimeirami avaa jo nuppujaan. Tätä hetkeä odotetaan koska silloin saapuu perhosia.

Siis paljon perhosia.

Apteekkarinruusu kukkii!

Tässäkin ruusussa jotain toukkia, mutta ei vielä kirvoja.

Rauniopuutarhan musta orvokki on asettunut kodiksi.

Pikkutöyhtöangervo kukkii hassun mallisilla kukinnoilla

Saniainen ja matara on tehnyt yhteistyötä ja viihtyvät keskenään

Hetki ennen sadetta..etelänruusuruoho on täynnä nuppuja.

Nyt täytyy mennä tarkistamaan kaikki sadevesitynnyrit....

palataan ja hei!

Lady´s bedstraw...

eli rouvan vuodeolki.  Tuttuhan kaikille tämä keltamatara.

Keltamataran englanninkielinen nimi on perua olkipatja-ajoilta, ja keltamataraa on laitettu patjoihin koska kuivattunakin säilyttää tuoksunsa.

Lisää keltamatarasta esim. luontoportista ( linkki )

Keltamatara on häviämässä koska niityt ovat katoamassa ja ojan pientareet niitetään sängelle.

Ilokseni olen löytänyt peltojen läpi menevän pikkutien jonka reunama on täynnä tätä kasvia.

 Mahtava paikka peltojen keskellä.

Mataroita, kellokukkia, mesiangervoa, päivänkakkaroita, apilaa, horsmaa, 

heinäkasveja, ahomansikkaa ja vaikka mitä!

Kaiken kruunaa pellot. Tuoksu on mahtavan pökerryttävän täyteläinen kesä!

Iltaisin kun ilma viilentyy löydän itseni aina täältä.

Tien ylitse juoksee useasti kettuja.

Metsäsaarekkeella peltojen keskellä on varmasti niiden pesä.

Tämä kettu jolkotteli edelläni ja varmasti oli minusta tietoinen

koska korvat olivat kääntyneinä välillä taaksepäin.

Isolle tielle tultaessa tämä repo katsoi ensin vasemmalle ja sitten oikealle

ja hups meni tien yli.

Pellonlaitamalle on myös levistynyt saunakukkaa kauniisti.

 Saunakukkien niityllä kohtasin tämä ihanaisen kisun. Olemme jo vanhoja tuttuja.

Puolin ja toisin tervehdimme: moro ja miau

 Voi upeutta kun nämä isot putkikasvit alkavat kukkimaan, silloin taidan

muuttaa keskelle viljapeltoja!

Hieman kosteammalla niityllä kasvaa villinä punaherukkaa.

Alkaa kypsymään tämäkin sato.

Partasuteja huojuu tuulessa

Poistuessani niityltä huomaan että tämäkin pienar on jo niitetty.

Siinä meni ruusuruohot, valkolehdokit ja kissankellot.

Ja varmasti eivät ole ehtineet siementää!

Muutama ärräpää pääsi..kunnes huomasin että olin saanut taas seuraa...

Mitäs tästä sanotte?

Olenkohan jokin kissa magneetti?