torstai 31. maaliskuuta 2016

Maaliskuu viimine aamu..

...tunnelma oli kyll ku marraskuus.
Äänimaailma olikin sit juuri niin keväine ku vaa voi oll.
Jokirannas lintuje aamuine konsertti oli huumaavaa.
Kostea, lämmin ja usvaine keli on juur sitä mitä luonto
nyt tarvitsee,-routa ja lumet sulaa.
Kaukana marraskuu sillä huomenna on jo huhtikuu.
Keskustas kävin kaupoil hyvinki äkkii. Jokirannast ei selvinnykkä nii pia.






 Pikkuse sillan piälest se sit löyty..
semmone näky mikä minust kuvasta tätä hetkee.
Pikkune vaahtera syksyn lehtineen, pullistuneet silmut ja 
ihana koti kutsuvasti valmiina.
 
Hei ei muutaku kevättä kohti!

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kiviaita, taimikko ja oja

Jokavuotine operaatio kiviaidan putsaus on saatu päätöksee.
Jos kiviaidan puhdistusta ei tee nii hissuksee aidall alkaa
kasvama heinä ja vadelma.
Tänävuan putsattavaa riittiki..siementenkuoria, oksia, lehtiä
ja mahroto määrä käpyi.
Lisäks roskaa kaadetuist pihlajista. 
Kiviaidan takan kasvaa isoja kuusia jonka oksat ova
roikkunee aidan pääll. Ny kaikk roikkuva oksat sahatti poik.
Oksat ova raappinee kaikk sammaleetki aidalt pois.
Olen pitän oksia tuulen suojana kun aidan takana oleva taimikko
on ollu vielä niin pient ett siit ei oikke oll ollu tuulien suojaks.
Taimikon tai sanotaa mettä pualelta sahaili 
olemattoma koivikot veke ihan aidan vierest.
Ny pääsevä kuuse ja katajat kasvama paremmi ja tulee vihreyt myäs talvell.
Kaikk oksat kasasi läjiin ja toivottovast niist joku elukka saa ittelles kodin.
Lähemp aidan tarkastelu osottaa ett kaikkee kivaa aidalle on alkanu kasvama.
Kallioimarre saa kasvaa vapaasti..tervetuloo vaa.
Ja tää onki ihan uus tulokas. Karstanahkajäkälä lienee kysymykses..
täss kohtaa kasvupaikkaa aidall onki valon määrä muuttunu ku 
vuosia sitte kaatu myrskyn seurauksen vanha laho pihlaja.
Kiviaidas on joskus ollu aukko mist karjaa on ajettu laiduntama mettä.
Aita toki on korjattu ja isommat kivet on jääny mettän puolell.
Kivien koloon on kasvanu taikinamarjaa jonka silmut avautuvakki
melkose pian. Pensaan oksat ovat jäkälöityneet mukavasti.
Kivise aida pääll ku seisoo ja kattelee mettää ni näyttää tältä. 
Vuosia aukolla oleva mettä on alkanu ny vast kasvaa mäntyä.
Taimikost on jo tuulen suojaa puutarhaa.
Mäntyje takana onki sitt koivuu, haapaa ja pajuu.
Kaukana häämöttää isomppaa kuusikkoo jossa hääri taas kerran moto.
Onneks mettäs suoritettii vaa harvennus ja vain pieni aukottamine.
Siinä aidan pääll seisoes sain ajatukse lähtee kattoma ett mitä ne tikat
ja etenkin palokärjet hääräävä toss taimikos..onk ikivanha mettän
kaatamisest jääneet kannot viell jäljell?
Jossain tuan koivikon takana pitäs mennä ojaki mikä lähtee
mein lammikolt. Oja liene jotenki tärkee..
miss kunnos mahtaa olla koko oja?
Pitää kysyy isält ett mitä vaste se oja sinn joskus kaivettu..
Kesäll tääl taimikos on käärmeit ja etenki etelän rintees.
Kantoja oli viell hyvin jäljell ja kaikis oli jotaki elämää.
Tää kanto on ainaki jonku ruokapöytä.
Mahdottoma iso koivu kaadettii vast muutama vuas sitte. Pyysin sillo metsurii 
säästämä koivun. Ei säästän ku totes ett on saan määräykse sen kaattaa.
Mahdottoma vanhan koivun runko vedettii kovall tohinall
tie vartee ett mettän omistaja saa se sielt hakee.
Ei oll haken siell ne runkot on viäläki. Runkoist ei enä klapei saa. 
Olis voin koivun antaa kasvaa.
Kannon on vallannu kääpä ja sivust versoo uusii taimii.
Jokane kanto on hakat johonki uutee olomuotoo..juujuu täss sitä puuhaa tikoill riittäny.
Hyvä on ett kelot joutuu tokotuksen kohteeks vaikk ei oll mein rakennuksekka säästyn.
Sit löyty kummalline punane kääpä.
Olisko täss kans koivunkanto tai ainaki joku lehtipuu.
Väriltäs muistuttaa kovast häränkieli kääpää..tua malli ei kyll iha ominaine.
Ruissalo vanhois tammeis kasvaa ainaki häränkieltä.
Häränkieli kääpä on aikas harvinaine.
Osaak kukaa sanoo tämä nimee?
Löysin mää oman laattakivi kätkönki.
 Niilt ajoilt ku täss oli se pelkkä hakkuu aukko.
Kuin mä onneton kaheli meninkä sitt tarkastama ojan.
Näkeehä se jo meetrie pääst et se on umpeutumas.
Siin sitä sitt olis hommaa ja paljo.
Misä välis mä perkkaa satameetrise ojan
 ja venytä rankat taimiko läpitte?
Ojas oli viell jää mikä kestiki melko hyvin..paitti yhdest kohtaa.
Suaritin sitt osittaise kastautumise ja löyhkäsi kamalalt soise oja vetelt.
Mitä likemmäs tulin meitin puutarhaa takasi ni oja alko olemaa sula..
niinii ny jälkikättee tajuunki ett täss kohtii alkaa olemaa lähdettä jo peleis.
Voi tota puu määrää joka tota ojaa tukkii!
Näihi aikoihi tää kaatohomma pitäs tietty tehdä.
Kesäl ojas on vett ja mettän notko ihan täyn lentävii litikoit.
Kuka pöhlö sinn ittes lykkää polttiaiste syötäväks.
Ja sitä paitsi tää taimikko on täynn lintuje pesii.
Ny kyll pitää selvittää tää ojan tarkotus.
Hups ja ny olenki sitt mein lammikoll. Jään sulamine on alkanu reunamilt.
En menny testaamaa jään kantavuut..yks kastautumine täll päiväll riitti.
Lumitilanne tänään selvinnee kuvast. 
Alamaan varjoisas reunas on pikkase lunt.
Piänet mustat kasat onki sit myyrien tekosii.
Ny ku kirjotan tätä ni sataa vett. Tuskin on tota lunt huomenna.
Puutarhas on tehty sitä ja tätä..siit joskus toiste.
Mukavaa alkanut viikkoo!

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Enttine kasvar

Muavine kasvar härpäke oll tull tiäs päähä.
Ei niinkä rakenteet mut se muavi. Viime suven mä jo vähä paikkailli
muavii niist kohdin ku se mahdollist oli..
Ny mä pääti ett kasvar saa lähtee.
Kymmene vuatt se onki könöttän mun palveluksessan.
Isänt se teki ja mittä ei sillo maksan.
Kaikk tarvittava vermeet löyty suulin kätköist.
Sinist maalii taitaa vieläki jossai  purkin pohja oll klompis.
Ny mä ole sit ilma kasvarii mutt vaihteeks iha hyvä.
Uus on toki hakuses mut katotaa kuin käy.
Vaikk kasvar oll pikkune ni on sin mahtun kasvatettavaa.
Joskus kasvatus on onnistun joskus sitt taas ei..niinku yleisestikki
puutarhas tai ainaki mun hyppysis.
Ens tietyst piti tyhjentää kasvari sisustus ja kaikk talvi säilytykses
olevat kamat ku olen tänn rahdannu.
Kasvari takaseinän pualell kasvaa köynnös jonka tuen kyhäsi joskus väliaikkaseks.
Voikk mistä väliaikkasest enää puhukkaa ku verkkone härpäke on siin oll
jo mun muistin mukkaa kuutise vuatt.
Verkkoses härpäkkees kasvaa mantsuriankärhö.
Ny vaa tuli sitt ongelma. Kärhö juurell kasvaa varjos viihtyvii perennoi.
Varjohiippa ei tair tykät paahtavast aurinko rökityksest..
kasvar on antan sill pualvarjosa kasvupaikan.
Mun käsitykse mukka ei toi kärhökä iha aurinko rökitykses tykkä olostas.
Kasvei ei lähde siirtämä ku ne on tykän ollakses tosa.
Täss vaihees kasvar muistuttaa luurankoo..homma etenee...
Isänt purkaa hikipääs sorkkarauta viuhute.
Mä keräsi kaikk listat ja tukitolpat taltee niist saa vaikk mitä viel.
Välill poikkesi haravoima. Rytinä perusteell jottain kummallistaki pääs tapahtuma.
Nooooh..tukipuu vaa tull valokattee läpitte. 
Sadattelust päätelle isänt oll iha hyvis voimis.
Ei menett ku yks levy. Kaikk muut levyt saattii ehjän talttee.
Yleens valokate muuttuu hauraaks ku paffi..täss oliki kate säilyny hyvin.
Siin sitä ny ollaa. Kasvar on pois. Jäljell kolme tolppaa.
Tuan peräseinän pystytolpat pyysinki säästämää. 
Kärhön ja varjon kasvien hyväks pitää kehitell ny jottai.
Tolpat pitää tietyst ens suaristaa uurestas.
Jottain airan tapast tähä on pakko kyhät.
Pajut olenki kerän jo valmiiks. Jotenkuten näin mä suunnitteli..
voi oll ett päädyn tekemä piiru matalemma ku kärhöl korkeutt
tulee vaa noin parise meetrii.
Mut ny täll eteläpualell tuliki sit kasveill tilaa.
En hiukkaaka tiedä mitä tohon laittas.
No kun aikani toss kuttaroin ja kraapin päätäni ni ehkä tämä sit aukee.
Ehdotuksii otetaa vastaan kyll.
Tänäp on ollu mahrottoma kiva päivä työskennell puutarhas.
Lumet sulaa ja plussalla mennää.
Ehtoo erell sitt kyyhkynenki rupes huhuttamaa.
Suoltaki kuulu muutaman kurjen ääni.
En olis millä malttan menn sisäl mut ei kai kukkaa pimiäs
haravoitte tai..miksei ku laitta ottalampun.
Kasvar rojekti avasiki puutarhan isommat hommat
ja vastaavii pikkase isompii rojektei on tiedos..
Jääräpäisest ole päättän tehdä niist ainaki osan!
Meinaa kadot puutarhaa, tule takas kumminki enne talvee.
Voi ihanuuden ihanuus tätä aikkaa!

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Mäjel

Mitäs täss sen kummempaa ku tyäntekkoo ja tyäntekkoo kotosall.
Onhan tää niin virkistävää kevään tulo ett iha ku uus ihmineki tulis.
Pikkuriikkise talven tuoma väsymys ruppee krapisemaa.
Eile heiti kompostii esikasvatukset, olivat kovii ku kivet.
Murheelline olin mutt ku ei ehdi kastelee ni näin kävi. 
Tulee sitä ilmanki toimee..vissii.
Ny tätä ulko puuhaa sit kivast ruppeeki riittämä.
Puutarhas on jatkettu karkeell linjall.
Lumi ruppee hupenee. Ny tämä mettäne alue ollu mun käsittelys.
Uskomaton määrä kränii talven aikana irtoo isoist puist.
Kuivuneet kuusen oksat saa kyytii.
Punttisalill menoo ei taaska tarvit miettii
..ainaka vakavissas.
Rinne on täyn puolukkaa vielä..
Hissuksee voi alkaa haravoimaanki..
koivopolull lumi sulan jo viikkoja sitten.
Haravointi onki sit semmost hommaa mist mun
 niskat ei tykkää, mut mä tykkää.
Pienis eris vaa kyll se siit sit luanaa.
Pääsiäisen on yleens päässy jo krapsuttama
 samoill linjoil taitaa tänäkin vuonna mennä.
Käpyi on jokapualell mahrottomast. Jopa koivunkin alla.
Kyll huamaa ett tikat ja oravat on vallottan puutarhan.
Pihapiirin korkees männys on oikke vanha pönttö, en tie kuka on joskus
se tempas korkeuksii. Joka kevät siell kumminki joku siivoo..
ens lentää ulos vanhat ryäppeet ja tilall laahtataa uudet sisustukset.
Naavaa ny kiskottu urakall pöntön uumenii.
Ahertajaa en ole tavannu.
Pian kukkii sinivuokko. Yks lämmin päivä riittää!
Viime suven istutett näsiä on henkis. Ilo se nousee pakost pintaa.
Tämä olemato taimi löyty kotitie varrelt traktori lana oll tuupan sitä 
tiän reunamall..pelastin sen puutarhaan.
Jokapaikas on miljoonii kuusen taimii..
Lämpimis paikois vois oll jo sipulikukkien piippojaki mutt heitin niitte
pääll lunta sillon ku sitä lunt oli..muhikoo viel rauhas.
Yöt on viell kylmii ja tänäp päivälläki viimane tuuli.
 Isommilt peura vahinkoilt puutarhas on vältytty..toistaseks.
Peuroja näkee ny paljo ne tulee ruokailee peltoje laitamill
ku lumen alt paljastuu herkkuja..
Kevät on ny just ja täss kun joutsenet saapuu.
Kivoi keväissi päivii täält Kahelist!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Haapakukkane

Heikunkeikun!
Kevään tulo etenee kivast. Eile näin kaks joutsent lentävä korkkiall taivaall.
Muutama lämpöne päivä takan.
Ennen ku alka oikke kunno kevää rutistus ni ole opiskell
tunnistama jäkälii ja sammalei.
Sopiva puuhaa näi jäkälöityneell ihmisell.
Käsikirja ruppe olema ruttuse olone. Sivuitte välist tippu neulussii.
Tutkimine pistää kahlama sulavis lumis..sopiva liikunttaa.
Haapakukkane on varmast kaikill tuttu jäkälä.
Nii tai en sit tiärä mutt ei sitä voi oll oikke näkemäti.
Ainaski näin lumisell aikka se hohta keltasenas haapoje runkolt.
Haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) on melkose kookas
lehtijäkälä. Semmone ruusukeisest kasvava.
Aurinkoises paikas haapakukkane loistaa ja voi tull iha keltaoranssin färiseks.
Varjos luannollisest pikkase vaisu toi färi.
Haapakukkane voi kasvaa myäs kivisill pinnoill. 
Piukast se ottaa kiinni huokosee pintaa.
Täss kuvas haapakukkane asettun mökin grillikatokse kattoo.
Kellarin kivetyski saanu koristeeks haapakukkase.
Oikke tarkka ku haapajäkälä syynää ni näke ett alapinta oo vaalia..
täynn hapsui mill se tarraa pintaa.
Jäkälän keskiosaan tulee yleens kotelomaljoja.
Mutt mitä sitt on tämmöne harmaa jäkälä vanhan haavan runkos?
Tämä haapa kasvaa hakkuu aukoll. Ympärilt kaadettii ikivanhaa
mettää ja sitä mettää tuall sivummall viell pikkase jäljell.
Mä en oll varma mutt toi harmaa jäkälä kasvusto vois oll rupijäkälää.
Tarkemmin karstajäkälää (Parmeliella triptophylla).
En oikke saa muutaka jäkälää sopima tähä kuvioo.
Karstajäkälä kasvaa kookkaina fläimyinä.
Sekovarret on limittäin toistes pääll.
Koikkaiden sekovarsien keskiöö kehittyy pienii ruskehtavii kotelomaljoja.
Juur semmosii ku tässäki otokses on..
Karsta kasvaa yleisest vanhoje haapoje tyvirunkoill..sopii sekin tähän.
Tämä puu latvukses ei karstaa ollu lainkaa.
Viihtyy vanhois luonnonmettis. No sitä täss enne oliki.
Näis runkois näyttääki oleva paljo sekasi haapakukkast ja tota karstajäkälä.
Arvotus onki se ett miks jokku haapoje runkot muuttuva punerviks?
Muutamii semmosii kasvupaikkoi ole nähny.
Olen kiinnittän huomioo ett ne puut on kaikk pikkase notkoses
kasvupaikas tai sitt kahde kallion välises solas.
Jäkäläise juttut taida päättä tähä ja toivotell viikonloppuja!

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Mettäpuutarhas ja rakennust

Ole alottan mettäpuutarha raivaamise. Näit mettässii alueit mull on kuus.
Toissii hoida enemp ja toissii vähenp.
 Yleist siistimist riittää.
Kaikk nämä alueet on puutarha laitamill..mutt viell 
sentäs omall tontill vaikk joskus tekis miäl söhii
naapurinki pualell. 
Yks juttu täss on ett koitan pittä alueet 
semmosin tuulilt suojasin.
Varsinki tualt hakkuu aukon puolelta.Taimikko on kyll hyväs kasvus.
Se koittamine tarkotta ett havuja suositaa ja versot typistetään
matalaks reunamilt. Lehtipuut haarottu hyvin ja tulee pensaistoo.
Tyhjille runkoill ei tee mittä..niit tämä mäki jo täyn.
Tai tekee runkoillaki mutt ne ei tuulilt juur suojaa.
Koivut mä nyhdä juurines pois. Isot koivut saa olla
niit kaadeta ku se hetki tulee.
 Tämä huano kuva on tält päivält. Näkymä on eteläpualiselt mettä osiost.
Ole varjell tota katajaa. Vuassii sitte se paloi toiselt syrjält.
Leikkasi palaneet oksat pois. Parise vuat kului ni ruskettu toine syrjä.
Taas mä ankarast leikkasi. Olin varma ett koko puu kualee iha just.
Kaasi tänäp juurelt kaikk puun taimet ku halusi tämä
kauniin kataja esill kokonas.
 Yllätys oliki sit sen kataja juurell. Melke tuhosi moottorsahall.
Juuristoll kasvo herukkaa. Oletan ett punaherukkaa.
Miksen oll aikasemmi huaman. Mistähä toho on tullu?
No mutt mun pualestan soppii olema mettäpuutarhas.
 Kaikk puut kannoin tähä aitaan ko joskus alottelin. Ruppe olema aika korkee.
Saa korkeutt ollakki tuan aidan toisell pualell ole suunnitel istuttavani japanivaahtera
sen punase..vanha otti ja kuali mone vuode selviytymise jälkke.
Suunnitell voi mitä vaa mutt maltti taitaa oll silti valttia.
Tää keväine kuume on muutenki tehny pää iha sekaseks 
ja kaike maailma hankinnat pyärii pääs.
Jos pää kuumene liikka se voi lykät hankkee jäähtymä!
Etenki näis mettäpuutarha osiois näkyy millai kasvusto muuttuu
ku ihmine hiukka pöyhii maastoo.
Täss etelärintees on alkan kasvaa kultapiiskuu, orvokei, kuismaa, keltakakkaraa..
mutt kaikk kukat ei iha hetkes tull..pitää varrot.
Hätäne sohlo, niinku määki voi sortuu hankintoihi
jokka ei sovikka olenkas mettäsepuutarhaa.
 Näin se tuli komee kataja esill.
 Kaikki pikkuse taimet jokka työntyy kuusen oksie läpitte ole kaatan.
 Täst alueelt lähti se kuusi ja esill tuli kiva sorttine kiviki.
Alueell kasvaa pihlajaa jokka ei oikke näy kuvas..piirsi siihe pääll.
Mä pidä pihlajat matalan ni tulee kivast semmost korkeus juttuu tähänki.
Joka ikine taimi täytyy napsast latvast poikk jos mielii ett näkymä pysyy.
 Kissoje vesimyyrä silta on vääntyny talve aikan vinoo...
Täst rojautin männyn pois ku tilall kasvaa pikkusii kuusii.
Kuuset ole iha ite kasvattan..kröh.
Muutama pihtaki täss kohtaa on.
Haluun tähän semmose vihree vyöhykkee mutt on haastava 
paikka ku kivet reunamall ja pirskati kuuma paikka kesäll.
Näin tää etenee hissuksee ja mont muut hommaa.
 Rakentama on ruven taas toinenki porukka..ääh.
Puutarhavajani vallattii viime kevään..ny samapeli vaikk mä häviti edellise
rakennukse pois konteist. Ny vaa ei auta tää porukka pääs taas yllättämä.
Tääl tyämaall on häärän kolme oravaa..sukkela luku.
Tämä roosa kori on vallotett...
 nii mutt on tää pyöreeki. Mitä ne oikke aikoo?
Kurkkasin tonn korin sisäll ja se on jo täynn naavaa jne..
 Alkaa ny kumminki semmone ett mun täytyy pitää kissat pois vajalta.
Ite passaa poiket mutt ei kovi ussein.
Samall se tarkotta etten voi laitta tänn mittä esikasvatuksii
myähemmi kevääl..ne vuokralaiset!
Laitan linkin tähän alapualell on viime keväält tua postaus.
Linkki 2015/04/uus-kamppa.html

Mein nurkis pöllöt pitää meteliis..
tänäp vuaros oll varpuspöllö.
Linkki kuuntele-varpuspollo