tiistai 23. elokuuta 2016

Mont pikkust juttuu

Ny ole saan jottain aikkaseks ku laitoin oikke tuulemaa.
Kitkentää, saksimista, sahaamista, siivoomist..
Muutama leikkamiisee liittyvä juttu olis..
Kysymys kuuluu; uskaltaisko leikat japaninvaahteran kuivat oksat poik?
Eli kysees on ihan päärunko. Uudet oksat kasvaa tuolt juurest.
Noi oksat on täysin lehdettömii mut ei ihan umpi kuivia.
Kun oksia taivutta ne tuntuu notkeilta vielä.
Otanko riskin ja annan mennä?
Tollasta kraakkua ei viittis kattella.
 Samapeli tää hevoskastanja.
Talvivaurioine tappi koko puu.
Muutama lehti tuli latvaan ja nekin kuoli.
Juurest lykkää uut versoo.
Mitä jos katkon tuon rungon?
Mahtaak tull enää kunnon puuta..
Onk kokemuksii tai ohjeit?
Kiviaira vieres on oll epämääräne kukkapenkki.
Se vallotti hetkes minttu. Tänäp mä kaivoin mintun siit pois.
Toiselt pualelt olinki jo ruakon tua aluee ja istutin siihe
hankkimani marjakanukan. Siistimine jäi vaa keske.
Jatkoin varmall tekniikall ja kasasin lehtii alueen
pääll eli tohon miss kasvoi sitä minttuu ja rikkaruohoo.
Mont kärryllist kiikkasin sepelii pääll.
Semmost sepelii mikä menee piukkaa mut läpäsee vett.
Kanukan alue sai lehdist reunan ja sepelit.
Kivie varasto oll hiipumaa päin mutt sen vertt löysi ett 
sain hakkeen pysymä hyvin toss kanukan juurell.
Sannaleise kiven taakse tuliki sitt vauvala.
 Vauvala on perennan taimie kasvatuksee.
Lavakaulukset sopi juur ja juur tohon tilaan.
Kauluksen sisäpualell tuleeki sitt ne ruukut.
Tämä on semmosill kasveill jokka tarvittava se kylmäkäsittely.
Ruukkuje ympärill tulee hiekkaa ja sitt verkkopääll. 
Tarvittaess voi heittä pääll sitt lunta tai kuusenhakoja.
Kattotaa kuin luanaa tämä vauvala toiminta.
Ny vaa oottele siemenii..kosk ne posti tua.
Oikke pali on jo siit aikka ku mult kysytti ett millai sä saat noist
joutinpatja verkoist noin tasassii?
No täss tulee ny ohje.
Polttamis tekniikka ei tietyst voi aina kaikis olosuhteis käyttää.
Mutt mä käytän aina. Olkkoo polttamat nii kauan ku nuotio voi tehdä.
Kankkaa kynimisee mun kärsivällisyys ei ollenka riitt.
Nuotio täytyy oll hiipumaa päin ja matalan sorttine. 
Patja ei siis saa taipuu lonkolles.
Patja poltto alotetaa päätyst.
Sitä mukka ku patjan kangas palaa ni verkkoo vedetään hissuksee nuatioll.
Tarikko on hyvä väline tähän.
Hetkeekä liikaa ei verkko saa maat nuatio pääll..muuto tulee ropelli.
Ja jos menet verkon polttama liia kuumaks se vääntyy myäs poikittaises suunnas.
Ikuna sitä ei takas saa. Näin vältetä myäs mustumine.
Ja siin se on suara verkko ja rinkulat ehjänä.
Tähä otta hyvi suhausmaali kiinni ku sitä ei oll grillattu mustaks.
Jos jottai suikaleit johonkki haituva jää ni ne voi könyt pois.
Liian mustunut ei voi nätiks maalat.
Se siitä sitt. Näin mää tämä teen.
Tee se itse blokis oll mainio idea salkun uusio käyttöön.
Mä löysi puutarhavajast tämmöse vanha salkun. Reunat on jottai rautta.
Mist mä olen tämänki "pelastan", en muist.
Alla olevast linkist voit katto tää salkku idean.
linkki teeitsepuutarhaan.blogspot.fi/2016/08/poimurit-ja-salkku-uusiokaytossa.html
Salkun sisus oll jottai kankaan ja paperi sekotett.
Kiva färine muistut hiukka kanerva färii.
Siit se sit lähti. Kanervaa ja variksenmarjaa.
Terassil säilyy pidemppä.
Salkun pohjall on kivii painona.
Kanervii saa oll nii ett salkku on ihan piukas.
Harmi ku kuva on vähä aneemine.
Eile käytti mottaamas pojan mettää peuroill sualakivi tai siis nuolukivi.
En mä mittä tehny annoi vaa ohjeit pali.
Hirvell kivi saa oll korkkeemmall mut tämä on peuroill.
Kyyhkysekki käyvä nokkimas valuvaa suolaa.
Runko on sen tähde veistetty puhtaaks.
Kivi on kiinnitett puutapill.
Hiukka isänt ihmettell ku mä sanoi ett ott porakone mettä mukka.
Rauttasesse tappii voi talvell jäär vaikk eluka kiäll kines.
Mull on viell iha tuarees muistis ku mukulan kiäl jäi kii rautasse kaitteesee. Hyi.
Ny saa peura pyssyy tuall mettäs siäl on nualukiviki.
Kivelt näkyy ku naapuri mettäs on ruakapaikk.
Syksyll myöhemmi hän toivottavast alotta ruakinna.
Ehtoo krahus mä kävi mottamaas riistakamera nualukivell.
En kauan reisus ollu ku pää oll täynn hirvikärvässii!

Semmost sekametelisoppa täll kertta täält kahelist.


sunnuntai 21. elokuuta 2016

Hunajakukka

Tull täss saerastettu jonkisortin makotauti.
Kivako sairastu yöfukis..hiukka hankala yhdistelmä.
Joku viisas on joskus sanon ett mikä ei tapa ni se vahvistaa..vissii.
Kottiikki selvisi vaikk kerra pitt kohautta mettä reunamall.
Saroiki juur sill hetkell oikkee pali..mut hätä ei sitä hetkee kato.
Tänäp rupes iha vointiki jo friskama ja lähdi hiukka
kuttaroima pelloill. Kuntoutus alko.
Oliki kauhee lämmi ja kesäne päiv.
 Pelloil oliki kovat hurinat ja pörinät.
Viljanpuinti on jo roimast alkan.
Sänkipelloll mä treffasi kolme kurkee.
Yks oll tämmöne ruskeepäine huikkell. Teini?
Hiukka epävarmuut oll kulkemises..on kai se
ihmeellist ku yhtäkkisest tollase pitkä koive kasvan
tonn makon alustaa.
Sänkipelloll näytt hyvi löytyvä jottai purtava nii ussei nokka
kävei pellon pinnas.
Hyvi teinari osas lenttää.
Varmast pikkase viel täyty kasva ett jaksaa
läpyköir kauemmas ku mettän reunamaa.
Sänkipello vieres oliki sitt hunajakukkaa.
Täytyy oikke kiitell niit viljeliöit ku laittava näit 
ihanuus kukkaniittyi kasvama.
Muistaaksen täss kasvoi jottai juurikast viimevuan.
Hunajakukka onki hyvä viljelykierto kasvi.
Jospa lähettyvill onki joku mehiläistenkasvattaja?
Olkko millai on mutt jos olisi iha kuasis ollu
ni olisin kiertän koko pellon ympäriis ja katton ku varjot
leikkii hunajakukkien pääl. 
Täll kertta jätin välii.
Täst ihanuudest saa nauttii pitkää.
Hunajakukka kukkii pakkasii ast.
Täytyyki taas laittaa tätä omaanki puutarhaa kasvama.

maanantai 15. elokuuta 2016

Taimia ja Helmiorvokki

Hyväne aik sentäs ku tämä elokuu on samanlaine ku toukokuu..puutarha on iha sekasi..
ja mää viel entist enemp ku muuten lainka olenka.
Jokapualell mäkkee tarvis jottai kolut ja väänttä..ehtoo tulee
juur vaikk äske oll aamu.
Tyäkalut on yhtlaill hukas ku kevääl. Tosin yhde kevääl
hukatut oksasakset löyty! 
Kevät mä suunnittele nii pali ett sipulikukkakuvasto
on melkose riekonaaliks taaplattu.
Ensmäine siementilauski on jo lähten liikkeell.
Olisko tää jottai syksyn hurahtamist.
 Punakonnanmarja
Hiukkaka ei helpottan hurahtamine ku kävi veljeni puutarhas
Nuutajärve nurkis.
Hyväne aika siin vast on oikke koffeli viherpönttö.
Muutamas vuares veljen on lohtin mettikköö hieno puutarha..lehtomaise mettäpuutarha.
Siel kasvaa vaik mitä erillaissi pähkinöi, mont sorttii tammee, vaahteroi..huh
Hyötypuutarha on otett viimitte pääll haltuu ja sato on roima.
On se komiaa ku kosteutt riittä ja maaperä on iha eri ku tämmöne kivine mäki.
Kaikk uudet taime veljen suojaa verkoill..peurat kulkeva puutarhas.
Jännä oll tämä villiporkkana kukinnu kukinto..ja mä tiätyst könysi siemenii mukka.
Taimiiki tull..muutama purkki.
Velipoika kasvatta siemenest ite paljo kasvei..pensai ja puit.
Mä sain viemisenä karhunvattua joka kulkeutun hänell
puutarhaystävän kautta..
Erikoist täsä karhunvatus on se ett se on oikke vanhaa..
ehkä 1800 luvult. Peräsi Köyliön kartanost. Kartano se on hankit Taalainmaalt.
Kun ny en tätä vaa menis tappamaa.
Pukinpensaan alun sain kans föliini..ny pitää kattoo lämmin hyvä paikk.
Mukkaa läht myös konnamarjaa siell velje puutarhas se kasvaa luonnostas
kuusien juurakoitte huamas.
Oi ja tää taimi on hikkori..kuulemma valkohikkori. 
Taimi pitää lähes miinoittaa ettei vaa rusakot tai peurat syö.
Varjolilja sipulei tull kans mukka ku färi oll semmone oranssipunane.
Varjolilja on ehkä tähä veljeni puutarhaa tuotu sit taas Urjalankartanost..ehkä.
Mutt mä tein kokeilu.
Laitoin yhde sipuli palasiks..kynsiks ja istuti ruukkuu.
Loput veistin teräväl puukol siivuiks ja jaoin niin ett jokase
palasse jäin myös pikkase juurakkoo.
Katotaas sitt kuin tämä toimii. Kokeilu 20456B.
Sipulit on kuivun terassil viikonpäivät.
Tänäp karisteli mullat pois ja siistin sipulit.
Valkosipuleist katkasi varret ja nahkusti päälimmäise kuore pois.
Sipulit on alkan kuivuma mut ei tarppeeks.
Käsissässe tuntee kui pali viell vail on.
Plokkasi samatie valkosipuleist komeemmat eri kopparii..se on taas sit siement
 seuraava kylvöö mikä onki enne ku maa jäätyy.
Kuivattale ny koreis pikkase aikaa ja sit nämä korit siirtyvä ulkosaunall viel.
Yks mun unelma täytty ku isänt ost mull traktori. Iha mun toiveitte mukase.
Kyll mun kelppa. Puutarha sai samal uude apulaise.
(Mun lava-auto Torsti hajos kevääl)
Helmiorvokki on apulaise nimi. On sit semmost jyty kone ett huh.
Helmiorvokkii on piret hyvi. Vasen silmäki on alkuperäne.
Rekisteris on ja vakuutus on vuares on halpa.
Ny mä pääse taas hakee santta, peetä, katett, puitt, kivei jne..
Ferku on vm-53
Helmiorvokis on komee istuin..kerranki tarppeeks levee mun ahterill.
 Jouset istuimes on letkeet ja pikkase liikaaki notkuva..puupalikka hillitte hiuka.
 Piänell vaivall saa pykättytaakse semmose piäne lavan.
Nostint varte on vipu satulan takan tomonne nuppi..peränostin siis.
Helmiorvokin sähvöjohrot on kaikk uusit. Vimpaimet ja valot toimii.
Kaasu on ratis tua tappi.
Jos sattuu menee vaikk avain hukka ni peli käynnisty kampest.
Ja menee nii piänest tilas ympärs ett oikke mua hirvitti.
Erelline omistaja oll tehny peräkärry joka sopii täyrellisest Helmiorvoki tyylii.
Viel en oll kokeill kärryll peräs ajaa..sen tähde postilaatikko on viel ehjä.
Ny täystys vaa löyttä ajolakki semmone lerpattava nahkane..
kävisin pikkase kyllilläki.
Hissuksee terassill on kertyn syksyn asetelmii kasvei..kai näist jotai rakentuu.
Ny aika kuluis puutarhas. Huame kyll kutsuu leipätyö.
Voikka hyvin.
Tervetuloa Kahelinkulmalle Anne..
tääll on tämmöst.

torstai 11. elokuuta 2016

Raivaust ja mont puuhaa

Johan on päässy puutarha villiintymään..
Kaikk mahdollise ajat oon koittanu raivat puutarhaa johonki kuosii.
Joitakin perennoja olen leikannut jo poikki koska
ovat niin risusen oloisia..ei auta.
Kuivuudest huolimati rikkaruohot ainaki kasvaa.
Monessa penkissä maa on edelleen kuivakkaa
mutta toki kasvit ovat selvästi virkistyneet sateesta.
Siementaimia on purkittanu kavereill ja siirrelly aukkopaikoill.
Tiikerinliljat kukkivat.
Oranssine färi on tervetullut nyt puutarhaa.
Mummollani on aina kasvanu tääll tiikerinliljoja mutt ne ova ajan
saatos hävinneet. Muistan lapsuudestani pitkän penkin talon päädyssä.
Hankin nyt viime syksynä nämä sipulit ja taidan vielä hankkia lisääkin.
Nämä kukat kuuluvat kallionauhukselle.
Tykkään kovasti noista punervista lehdistäkin.
Keltaisia kukkia on nyt paljon kuten kultapallo, hirvenjuuri jne..
Syyskesään kuuluukin mielestän keltane lämmin färi.
Taimitarhalt kävin ostamas muutama nauhukse taime lisää.
Olisko toine oll lapinnauhus..toist en ny muist.
Semmost asia mä ihmettele ku syksy on mahdottoma
mukavaa ja sopivaa istutusaikka kuten kevätki..
taimitarhat ei kyll oikke panost enää tähä sesonkii.
Ainaki tääl paikallises ei juur valikoimaa ole.
Kauppa varmast kävis ku olis mitä ne myyvä.
Ikisuosikki kirahvinkukka availee nuppujaan.
Kevääll näytti ett tää kaunokaine ei kuki ollenkaa mutt sentäs muutamii
kukkia tulee..siementaimia on valtavast.
Enskesän kukinta lienee sitt runsaanpaa.
Ylläri kukkia tämä punalatva harsuine kukkasineen.
Punalatva on kukka joka ei tääl oikke menesty..en tie mihin sen siirtäs
ett sais puhtia kukintaan ja yleensäkin kasvuun.
Pitää ny miettiä ku on muutakin siirtoa odottavii kasveja.
Syysleimut on alottan kukinnan tämä liila on yleens se eka.
Leimut kärsi kovast viime talvest mut joitaki sentäs jäi henkii..
mutt heikost tosin.
Kultakärsämö kuuluu keltasten sarjaan.
Kaunokaine tuoll kuvan vasemmas reunas varastaa mun huomio..
Oiku mä tykkään täst maksaruohos. Lehdet syvän punaset..
Kukat avautuu hitaast ja kukinta kestää pitkään.
Aamuisin kukka ihan hohtaa kun aurinko nousee mettän takaa
ja säteen osuu vinosti punervii lehtii.
Kiviaidan pääll levistyy hissuksee tää tavalline mikälie maksaruoho.
Alimmaise lehde pakkas kärventymä helttees ja kuivuudes mut ei
tunnu oleva enää mittä haittaa ku sai sadetta..
Huikea vadelma sato huipentuu keltase oikke makkee vadelma kypsymisee.
Mahdottoma maukas tämä "Fallgold"
Hyötykasvi sados ei oll muuto hurraamist.
Yrttei ei tarvin kuivat kuivuris ku ne kuivetui jo kasvimaall.
Porkkana ja punajuur sadost ei tarvi orotta mittä..
lapiol saa kaevaa "sementin" joukost ylös.
Kesäkurpitsa satokausi on alkan ja näyttä lupaavalt.
Sipulit oll pakko nostaa maast ku varre vett kellaseks.
Sipulit onki melko muhkee kokosii.
Pihlajat ovatki upeit nyte.
Marjoi kannatta pakasta lintui varte jos vaa pakastimest joku kolo
näit marjoi varte löytyy.
Talvell ne on lintuje suurint herkku.
Tänäp kävi suall toss muutama sadan meetrin pääs..
kävin kattomas mikä bilehile krookotus siell on oikke menollas.
Iltasell se alkaa ku kurjet juhlii..myähä yöhö siell humutaa.
Viis juhlija näin tönkimäs suata. Yäll taitaa oll viiskymment metelist päätelle.
Oikeastas toine asia oll tämä..
Karpaloit tulee sen vertt ett kannatta näppis käyr palelluttamas
sit joskus lokakuus..
Mukava puuhailuu puutarhas!

Tervetuloo Hannele tänn Kahelinkulmall.

lauantai 6. elokuuta 2016

No ny sitä sit tull

...meinaa vett taevaast. Ei mittä kauhia pali mut kumminki sillai kivast.
Siit on useempi viikko ku vett tän mäkkee on tull ja oon ollu jo pikkase ressaantunu
täst kuivuurest. Paahtava helle ja pikkane tuuli ni siin se pahin kuivattava yhdistelmä.
Tai on tääll satan kolme tai neljä pisaraa sillo tällö.
Rupes harmittama ku kasvit alko kitumaa.
Satee alkaes mettäst nousi kauhee höykä..
niinku joku olis heittän vett oikke isoo kiukkaasee.
Se siitä, ny helppas kumminki.
Silmis oikke näki ku kasvit piristy.
Syksyn kukkiat ovat aloittaneet todella aikaisin..
Kuivuudest huolimati ruusupapu kiemurtelee jo korkealla
Sateen loputtua piti kouhasta maata ja kattoa kuinka pali ny tuli apuja.
Sadevesimittari näytt 20 ni täss maas se teki n.2cm.
lopunperin aika vähä..saa sataa vaikk viikko en närise.
Kallionkolos ole pitän lintuje kylpylää.
Kuivuuden alkaessa en pystyny lisää siihen vett..valitan linnut.
heti ku kolone täytty ni nämä kaks tuli räpiköimää voi sitä ihanuutta.
Kylpy ku tuli sipastuu lennetti sukimaa hööhenii kuasii
kelon päähä..jälkihuolto oliki kovast ankaraa.
Kevääll tekemäni unikkoniittyä ei pelasta enää mikään..palo aivan karrelle.
Monet isotkin perennat ruskettuivat..
Karhunvattu on kuoleman partaalla.
Marjat kovia kuin pikkuse kivet.
Nyte ku mä olisi osallistunu avoimii puutarhoihi ni olis
tarvin peruttaa koko homma.
Kuka tämmöst kasvie kituu ny kattelee.
Onneks tuli tämmönenki huomioituu ja taas koottuu
vähäne järki ettei mun puutarhall oo avoimii mahdollisuut.
Tai jos nuo avoimet olis kesäkuus ni sitte..
 Heti juhannukse jälkee lammikos oll veten pinta lasken parise meetrii.
Täll hetkell kaikki nua kivet on näkyvis ja keskell semmone mutane
kostee kolmio..mahdottoma määrä kuutioina on siis haihtun
tähä saharan ilmastoo.
 Tänää näytti ihan kivalta ku ukontulikukatki alkaa kukkimaa.
Perhoset ovat saapuneet..
Minttu on perhoste suosiois ja onneks mäkimeirami ei oll
kuivettunu kuoliaaks..
Ny mä oottele amiraalei ja ritarei..siis perhosii.
Ens viikoll ku on vapaat alotan perennapenkkien siistimise
kaikk on kamalas kuasis.
Mukavaa viikonloppua kaikill.