lauantai 24. lokakuuta 2015

Tammen leikkaus

Puutarhass kasva tämmöne tamme rojo.
Isäni on se istuttan pikkuse koloo ja ajatell ettei toss kyll pali kasva.
Istutus paika vieräs oll sillo joku autotalli tekele.
Jos mä ny suurinpyörtein veikka tamme iäks 35v ni ei pali heitäkkä.
Tammest katkes latva ku poja tölveivä se muistaaksen mopol.
Parise vuatt sitt mä luuli ett ny se tammi mene ja kualee ku rupes
valuttama runkostas mahlaa. Runkkoo on kohlas joku terävä.
Lehde tipuiva alas jo pali enne jouluu.
Ny haava on parantun ja minust tammi voi paremmi.
Mull on annett ukaasi ett oksii pitäis hiukka taas leikat.
Latvus ku on poikk ni tammi kasvatta oksii sivuilles niinku jottai lonkeroi...
Ny ku hiukka lehde jo irronne ni näke paremmi ett mist tarveis ruvet sahamaa.
Täst kuvakulmast ku kattoo ni ottai kai nua oksat kii jo pihasaunaa ja suulii.
Nii nii ja täält pualelt ne roikkuva pihaa tultava tien pääll.
Ottava kii isomppi autoihi. Olis aika paha jos vaikk reppeis oksa.
Tamme oksa ova ku lehtevä katto tai jättimäine satteevarjo.
Kyll on kamala homma mist mä tämäki ny alota.
Voik puutarhuri tuntee säälii rakast puut kohtaa?
Juur ku selvis valutus taurist ni sitt ruveta sahall hosuma.
Mahtaak uskaltaakka viäl?
Tänäp ole kuttaroin tamme ympärill ja miettin tilannet.
Hyvi suunnitelt on tietyst jo pualiks tehty. 
Mun niskat on pahast nalkis ett en viäl pystykkä sahama mittä.
Täst kuvast näke selväst mist kuuluis runko jatkuu ylöspäin koht taivast.
Yhde iso oksan all on kultasade. Pakkane ei siihe oll mitenkä purru.
Tamme oksa on suaraa tua pensaan pääll.
Pensas ku kasvaa ni otta oksaa kiinni.
Jos mä sitt vasta sahaile sitä oksaa...
Tienpäält voin ottaa oksii sitt vähä..iha vähä..
Tammell on jo jälkeläisii pitki mettii. Tähä kiven päälleki on yks kasvan.
Viime syksyn tammes oliki paljo terhoi ja linnut kävivä se tyhjentämäs.
Närhii tais oll enite ja tietyst oravii.
Tamme all on iso kukkapenkki. 
Huikee ruska on nyt siin penkis ja sen on tehny kurjenpolvi.
Jos mä vaa oon kotosall ni mull on tapan ehtoo erustas napat hikiveivi alleni
ja polkast mettä reunamall kattoma aurinkolaskuu.
Olisko joku reipas pualekilsa matka ja sitt viell mettäs kolmisesatameetrii.
Siell on yks kalliokieleke mist näkee kivast peltoje pääll ja taivaa.
Aurinkolasku oll tänäp vaisu mutt kohauti itteni liikkeell.
En kovi kauan ehtin kanno nokas käkkimä ku mä kuuli miauuu, miauuu..
Iha niinku olis Elsan ääni. Ei voi oikein olla. Tull miälee ett ny kuule harhoiki jo.
Kauhee poru ku jatku ni oll pakko lähtee rämpimä mettäst pois.
Siin se Elsa odott tiell! Kauhii maukumine pääll.
No jo on aikoihi eletty. En olis uskon ett mun täält löyretä.
Mä piri kauhiaa mööhinki koko paluu matkan ettei mun peräs tarvitte tulla.
Ja mitä mä ole sanon ettei tarvi lähte omast pihast pois jne...jäkäjäkä.
Elsa kulki nätist vieres ku mä taluti hikiveivii.
Näki ett katti pelkäs ja kaikk karva oliva pystös.
Ny pitääki oll tarkkan tää katti tule vaikk suall mun peräs.
Paluu kotii sitt kestiki. Elsa oll ihan väsyn.
Kuvattii kuutamoo.

20 kommenttia:

  1. Oisit ottant Elsan takatarakal :) Hienosti bongattu naava tuon kuun eteen, upeeta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katjuska.Juu ei Elsaa saa kyytille..heh

      Poista
  2. Toi kuukuva on kyl tosijees. Ite en oo kamerallain onnistunu nois kuukuvis.
    Elsa vaan pit huolen, ettei emäntä eksy pimmeesee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyll olin yllättyny ett jotenki tiesi mihin mä survon itteni pyäräll.

      Poista
  3. Hyvä kuva lokakuun kuusta ja Elsa pitää kotiväestään huolta.

    VastaaPoista
  4. Jotenkin ihanan mallinen tuo tammi, harmi tosiaan kun tielle kasvaa.
    Minustakin tuo kuukuva on upea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tiellä saisi muuten olla mutt isompi auto ei enää mahdu.
      Autoll en pidä välii..mutt oksa voi revetä..heh

      Poista
  5. Tammi on lempipuuni. Kauhulla katsoin muutama vuosi sitten, kun mies sitä alaoksista harvensi. Mutta hyvää se teki, nyt se jaksaa paremmin kasvaa ylöspäin.
    Tuo leveys on kyllä hankalaa, on siinä karsittavaa, varovasti.

    Wau mikä kuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutamia oksia pakko ottaa pois. Merkitsin ne jo mutt ovat niin korkealla ett tarviin isännän apuja. Tarvitaan tikkaat

      Poista
  6. Ei tunnu koskaan kivalta, kun täytyy karsia puusta oksia. Leveäksi kasvava latvus vaan kaipaa vähän hillitsemistä. Upea kuukuva naavoineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tollane rojo siit tammest sit kasvaa ku ei latvaa ole.
      Pikkase pakko siistii.

      Poista
  7. Minunkin piti keväällä ottaa oksia tammesta, semmoisen kamalan häkkyrän kuin trampoliinin tieltä:( No lapsille se hökötys tuo niin paljon iloa, että kestettävähän se on :) Ja tammestakin piti sitten lopulta napsaista vain ihan muutamaa oksaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsille trampoliini on tärkeä. meilläkin sellainen laitetaan vielä joka kevät pystyyn lapsenlapsille.

      Poista
  8. Jaa että meinaat tammea karsia, älä koske, tee mutka vaikka tiehen, tammi on sentään tammi!! Onneksi se on tehnyt jo vauvoja :D

    Kyllähän kissat tietää, kuka enempää voisi välittää emännästä kuin kisuliini!

    Upea kuukuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyll Saila tekis mieli tehdä mutka tiehen..heh

      Poista