lauantai 31. lokakuuta 2015

Marraskuuhu muutama tunti

Puutarha hommelit on melkose hyväs kuasis ett talvi voi sitt
vaikk mun pualestan tull.
En mä hantti laitt olenka vaikk olis iha kivoi lämpimii päivii.
En kaippa mittä pakkasii, sattei enkä räpäskä.
Ne päivä ku maa ei viell oll jääs on plussa päivii.
Plussa päivie aikan siirtyy ainaki kive ja pressu alt löyty multta.
Puutarha reunamilt löyty mone sortist oksa ja kränä voi rakennel 
ja parannell risuairoi. Kerät taltte kepei ja saitoi. Varastos on hyvä oll
jokasse lähtöö tukikepei tai vaikk piäne aidantte vermeet.
Mutt jos tulee lunt ni mä en tykkä. Sillo toppas hommat.
Jossaki välis mä alota puitte klapitukse. Pöllit odottava pinos tuall tekopaikall.
Täll hommall ei oll kiirut..voi tehrä vaikk jouluviikoll tai ensvuan.
Tänäp huamasi ett rhodolandias on yks pysty kelottun mänty.
En käsit kuin on jään huamaamati. Nykki olisi men ohitte mutt
rupesi ihmettele ett kuin kauhioi kaarna siivui maas on läjä.
Kualeva puu täyty rojautta nurin enne myrskyje tuloo.
Muutama iso kuusi täyty kaatta mutt siihe tarvita jo kaataja
joka kiippe siin puuhu. Ne puut ova liki rakennuksii. 
Näill systeemeill ne talvise puuhat täst etene, melkke vanhoill kaavoil.
Valone aika sitt vaa vähene..tänäpki tull hämärä jo heti viire jälist.
 Keske päivä pimeys, sukkela touhuu.
Täsä vaa täyty muutta toiminta tapojas. 
Pikkase järkeill millai saa kaikk irti siit valosast ajast.
Ulkoilmaeläjä pahin aika alkamas jos ei pysty puuhama tai kohnama.
Mä jo isännäll täs selostinki uudet systeemit. Hän vastas ett; hmm jaaha.
Eli ei sitt kuunnellu yhtikäs mittä.
Muutenki välill tökkii tämä kahdekeskine yhteydepito.
Yhtenpäivän keskustelu menn näin;
Mää huusin yläkerttaa:kosk sä meinaat sin kauppa lähtee?
Isänt vastas yläkerrast: en mä ny kerkke
Mää: mitä sä ett kerkke?
Isänt: Mitääh?
Mää: no mitä sä sitt teet?
Isänt: en mä mittä tee ku mun täyty koht lähte kauppa.
Marraskuu osalt on almanakkaa kertyn kaikkii merkinnöi..pikkase liikkaaki.
Joulukuu alkuki menee viell samoil linjoill.
Mä en oikke tykkä semmosest on ain on jottai menoo. Onk ne sit kaikk mitenkä
tarppeellisii vaikk kuuluuko katekoriaa "kissanristiäiset" se mun täyty ratkast sitt
ku se aika lähestyy..Mä vaa en oll mikkä homppaaja. Kotihommat tehdä eka.
Ja jos joku lähimmist tarvitte jottai appuu ni mä kyll luavu "kissanristiäisist".
Täytyy toivoo ettei vaa tull mittä flunssa se meina sitt kestä ku saa mun kiinni.
Tähä syystalvee ne flunssat ny ittes on parkkeerannu.
No kyll tämäki kuukaus täst kuluu ja kohti kevät ollaa menos!
Siemenluettelot ilmestyy ja siihe ast voi selaill niit vanhoi.
Ole kaivan esill kauhia pino vanhoi puutarhalehtiiki.
Tuunaamise vartoo pihasauna kämpäs.
Oikeastas kiva aikka marraskuuki...
vaikk mä vedinki nämä kuvat harmaiks.

Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa.
Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää
talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin.
Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa
ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon,
turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä
ja arvokasta ja ikiomaa.
Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät.

*Tove Jansson*
suomennos Kaarina Helakisa

18 kommenttia:

  1. Vein linnuille ruokaa ja katselin vähän tonttia. Olisi sitä hommaa vaikka mitä, mutta jotenkin ei saa ittestään irti. Aika lämpöistä keliä luvattu, joten eiköhän tässä vielä ehdi ennen talvea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehtii ja jaksaa juur nii paljo ku tarkotus on. Kyll puutarha sielt esill tulee keväälläki.

      Poista
  2. Ei tämä ole yhtään hullumpaa aikaa. Saa hyvällä omallatunnolla käpertyä nojatuoliin ja lukea kirjaa tai istua vaan ... Hyvää marraskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juur tollai se menee..hyvää marraskuuta sulle myös

      Poista
  3. Voi ihana sun hersyvää kieltäs! Olet niin rikas ilmaisussasi! Mutta sanopa muuta. Miten sitä menoja riittää? Kun järjestävät pikku kaupungissa kaikenlaista myyjäistä sun muuta. Onneksi ei ole rahaa, niin jo senkin vuoksi laistan monet messut. Kun haluaisi todella kääriytyä minuuteen lähelle, kuten ihan Tove ilmaisee. Mutta kun taas niin sula, ihana päivä. Mietin, jotta pitäiskö tomaattimökin pohjaa alkaa kaivamaan. Hyvää syystalvea sinulle ja ukollesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikke pali kiitos Leila.
      Kyllä jotain pientä ja isoakin vielä ulkona voi tehdä jos vaan voimia ja haluja riittää.

      Poista
  4. Minä ajattelen jo kovasti ensi kevättä, mitä kaikkea silloin pitää aloittaa ja tehdä. Ja sitä ennen on tosiaan talvi aikaa tehdä noita puun pilkkomisia ja kantamisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä uskon että sinulla sitä vast suunnitelmia riittääkin!

      Poista
  5. Lämmintä on marraskuun alku tosiaan. Mahtaako lunta tullakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vain yhtenä päivänä kävi kirpakka tuuli kun oli puutarhas hommis..ei oo siis tarvinnu palella.
      Lumest en tie mutt kyllähän se kasveille olis hyväksi.

      Poista
  6. Joku sää-ukko sano tv:ssä, että tulee lämpimin marraskuu vuosiin. Sopii mulle! =) Eilen laittelin loput valkosipulinidut ja vähän porkkanaa ja palsternakkaa kasvamaan ensi kesää varten. Toivottavasti eivät lähe kasvamaan enne aikojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo taitaa sitä lämpöä olla vielä luvassa ja plussapäivät puutarhaan!

      Poista
  7. Minä inhoan myös kissanristiäisiä. Kiiretönnä ja kotona, niin on paras.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut tykkää semmosist pienist menoist ett niit täytyy olla jatkuvast mutt ehkä mun työki on sellast ett sosiaaliset systeemit tulee täytee..

      Poista
  8. Mustavalkeat kuvasi ovat kivoja.
    Ihanat Toven sanat olet kirjoittanut :)

    VastaaPoista
  9. Mikähän taika tässä oli? Nykyään jo luen tekstiäsi melkein kuin ... suomea ;-) ...mutta nyt aloin heti makustella kieltä. Ja sitten kommenteissa Kastellin Leila mainitsi kanssa tuon kielen. Että oliko sattuma vai kieli erilaista vai - ja sitten hoksasin, että kuvat olivat mustavalkoisia. (Hienoja kuvia, enkä ole mustavalkoisuutta vastaan noin fotopuolella.) Olisiko ehkä niin, että jos haluaa aina värejä ja paljon, ja jos niitä ei ole, niin seuraavaksi nousee se seuraava mieliasia eli esim. kieli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa..juur se noin voi mennä. Joskus voi tull tota murettaki enemp.
      Mull joskus tapana kattoo eka kuvat ja sitt vast lukea teksti..
      Mutt en tie oliko mitään taikaa..heh

      Poista