maanantai 8. joulukuuta 2014

Kirppari höpinää

Aikas tavall ole vähentän tota kirpparill käymist.
 Syy on varmast siin ett harvoin poikkee tonn isomppa keskusta ja sinn matkaaki 12km.
 (Joulu lähestyes en käy sitäkä ku en kest sitä tinkeli tonkeli musaa mikä tunkee joka paikka 
 Ihmise ova kauhia kiireissi ja hermostunei.) 
 Ny ole muutamii kertoi käyn ja täyty sano ett parit löydöt on lähten mukkaa.
(Mä pyrin toisest pääst karsimaa tavaraa ja vaatteit olenki vien säkki tolkull uffil tai polttan)
Tämä oll minust sellane kiva löytö. Ilone retro kulho!
 Maksoin kympi mut tosi hyväkuntone.
Tietääk joku mimmone kansi tähä kuuluu? Voisko oll vaikk uunin kestävä?
Kirjastos löysi kirja jota ole pitkään haken mutt aina on lainas. 
Mää ku keräilen tai siis koitan oll keräilemät arabia posliinii.
(Kaapeis on jo liikka tätä tavaraa)
Kirja on melkose kattava ja hyvät kuvat. Astioist on kaikist tarina millai ne on syntyn.
Tämä lautase löysi kans kirpparilt. Vois oll vaikk arabia lasten astiastoo kuuluva.
Kirjast en tätä sit löytänykkä mutt leiman mukaa on vuosilt 1949-1964
Onk sull tietoo täst lautasest?
Enkös mä sit ruven tutkima joitaki mu varastoi.
 Tämä lautane on oll arkikäytös, ei oll sitt muuto enää! On vuodelt 1917-1927
Määki vetele nakkisoppaa satavuatiaalt lautaselt. Ja tuuppaa se viell tiskikoneesee.
Kirja mukka nämä lautaset on valmistett timanttifajanssist.
 Lautase pohjas pitäs lukee sitt DIAMANT
...nii juu ja luki kans. Ole mä oll pöljä.
Yht vanhoi on nämä mun syreeni lautase.
 Pitsimäine relieffireunall varustetut lautasill sopiiki hyvi nämä romanttise olose siirtokuvakukkaset.  Isänt ihmettell ett kui mä yhtäkkii rupesi kaapeiki siivoo.
Mun rupes iha kurkkuu kuristama ku mä tajusi näitte arvo.
 Muutamill euroill näit ostellu ole ku vastaa on iha kävelly.
 Ylihintaa ei kannata maksaa. Ny mä tiedä taas paljo enemmä.
Kermakko ja sokerikkojaki mull kertyn ja nämä kaunokaiset on pysyn tuntemattoman.
Nyte tiedä et "rairalline" on Sointu ja suunnitell 1950 Kaj Frank. 
Toine pastelli pari on samaa ikäkautt.
Lopuks päästäänki tähä kippoo. Ostin kirpparilt se vitosell.
Joku ei kyll oll tietän kuin arvokas nämä kipot ovat!
Nämä kulhot on syntyn n.1934 Kurt Ekholmin ja Reinhard Richterin yhteistyönä.
Porrastettu alaosa saattaisi olla jopa Aino Aallon varhaisempien lasiesineiden inspiroima.
Kulhoi on mont kokoo. kruunuleima 1949-1964
Jos näette kirpparill näit ja edullisest täss on "sijoitus"!

Jos ole kiinnostun arabia posliinist ni suasittele kirjaa.
Paljon tuotantoo mutt paljo puuttuuki.

Lähde "siivoo" kaapei..

12 kommenttia:

  1. Kylläpä löysit mukavia astioita kirpparilta! Tuo kirja taisi olla oikein löytö!
    Et varmasti voi lopettaa tuon kirjan jälkeen posliinikeräilyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida juu lopetuksesta tulla mitään mutta kyllä jarruttaa sentään pikkasen voi..

      Poista
  2. Nättejä esineitä. Jatkahan keräilyäsi ja iloitse löydöistäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerään jos edullisesti tulee vastaan eli joku ei ole tietänyt todellista hintaa.

      Poista
  3. Juu, ei tiskikoneeseen sentään noita. Kauniita kuviointeja tehtiin ennen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siirtokuvia nuo taitaa olla enimmäkseen mutta kauniita ovat

      Poista
  4. ylimmän kuvan kaltaisesta kulhosta minulla muistikuva lapsuudesta, se oli uunikulho ja siinä valkoinen tasainen kansi, samantyyppinen kuin nykyisissä lapinäkyvissä, pyöreissä kulhoissa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin minun työkaverikin minulle vinkkasi että hänen äidillään uunikulhona on.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos! Mua kiinnostaa niin kaikki vanha.

      Poista
  6. Arabian nettisivuilta löytyy myös paljon hyvää tietoa.
    Olin muutama vuosi sitten erään vapaaehtoisyhdistyksen joululounaalla. Pöytään oli katettu sekava kirjo erilaisia astioita ja aloin niitä aikani kuluksi tutkimaan. Vanhaa arabiaa likimain kaikki. Sanoin sen ääneen, jonka jälkeen tulevia lounaita varten yhdistys hankki Ikea-lautasia ja arabiat siirtyivät vitriinii. Osa niistä oli sen verran huonokuntoisia, ettei rahallinen arvo ollut juuri mitään, mutta joukossa oli kuulemma joitakin todellisia helmiä. Olemme varmaan niin tottuneita kotoisiin astioihin, ettei aina edes tajua niiden tämän päivän arvoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se menee että todellinen arvo jää peittoon kun tottunut johonkin astiaan..Mahdottoman hyvä että hoksasit joululounaalla puuttua asiaan!

      Poista