Mettäreunamill

Tänäp on taas satan koko aamupäivä. Soffall ku lepäilee ei koska tarvi oll siin yksi.

Iltapäivää ast sai odotell ett pääsee ulos. Menee koht hermot.

Tai pääsee sinn kosk vaa, mutt jotenki kivemp ku ei sada.

Ojan penkoill lupiinit jatkaa kukintaa. Ei taida oll enää mikkä vieraslaji.

Hyvinki tuttu ja vakiintunu. Paikasas aika kauniski, vaikk ei sais sanoo.

Iha keskell mettä kulkee oikke levee sähkölinja..tulee Olkiluadost kohinall.

Linjan alusta raivatti talvell. Piene katajat jätetti.

Keskell linjaa siners..luulin lupiiniks.

Kummallist kylläki sielt löyty siperiankurjenmiekka.

En oll varma onk mikkä siperia mutt miekka kumminki.

Viimevuosin meillpäi on kotiutun tämä mettävirna..siis metsävirna.

Mettävirna on mahdottoma rehevä nyte. Kukintoki paikotelle

melke parikymment senttiine. Täss virnas on erikoist tollase hentose sinise

juovat tuolla alapinnall niit sanota mesiviitoiks.

Nii ett tääll on mett ku seuraat sinissii viivoi.

Rohtotädyke on kans tykän ku sataa.
 Kasvi viihty kuivis tien penkois ja mettäreunamill.

Mä ole miettin ett kui mahtas viihtyy puutarhas ku olis tollane kiva kasvutyyli

ja peittäs varmast pikasest mullokse pinnan. Ei tietys voit vesiheinä.

Tätä kasvii mä olenki kaivan..kaipasi jo viimesuven.

Iha ku mettätiel olis yhtäkki kuivii kepei törröttämäs.

Hopeaharmaat löyty pikkune laikku.

Täll köppikasvill on ihanuus nimi ketotuulenlento!

Mitä sull tulee mielee tollasest nimest, en usko ett iha heti tämä krääkki.

Ketotuulelento tulee ja menee minn tuuli häne sitt kuljetta kasvama.

Yks ainokaine perhone löyty ja tätä en tietyst tunnista. 

Epäile ett joku hopeatäplä on..ne kaikk jotenki samanlaisii.

Suure syyni jälkke pojantytär löys yhde maariakämmekä.

Muistetti tämä kasvupaikk ja käytti kurkkamas.

Rohtovirmajuuri kukkii..vai onk sittekki lehtovirmajuuri?

Näit kaht en pysty erottoma toisistas. Mutt ei kai se suur juttuka oll.

Lehtovirmas tuoksu miedomp ja tämä ei oikke haissu miltä.

Kukinto on mahdottoma kaunis.

Joskus mettää voidaa kaataa "kauniistiki".

 Ei tarvitt hakat aukoll ja roimii viell tynämiitill perää.

Täss muutama hehtaari alueell mettä omistaja on suarittan harvennushakkuu ja säästän kivast

mettä pohjaa ja ny siell kasvaa edelles laikkuin tätä mettälauhaa siis metsälauhaa.

Joukos heiluu korpikastikkaa ja jottai nataaki.

Varpukasvei on säästyny ja mustikka sato kohtalaine.

Heinäkasvit altoilee alueell niinku siell ois vett.

Erillaine mettä ja voi istuu kanno nokas ja ihaill ku tuuli kulkee heinäin pääll.

Taas voi toivoo ettei huame satas sitä viittäkä tuntii!