torstai 9. huhtikuuta 2015

Ny mä kaippa vinkei puutarha

Rohkiast lähde ny kysele vinkkejä yhtee näist mun mettäpuutarha osioo.
Mä tarvisi ny pensait ja havui.
Ja se paikka mihi mä niit nuttaisi on etelä/ länsi suuntane loiva rinne.

 Mennäs hiukka lähemmäs tätä polkku pitki

Rintees kasvaa viis issoo kuust. Parin kuuse oksat ulettuva melke
maahan asti. Toisist olenki leikan oksat pois neljä metri korkeutte.
(Toss yhdes kuuses on kiinni juurakoi ja kannoi)
Muutama koivu on täss alueell jäljel mutt ei oll kauan mä meina
ne kaatta pois...joskus. Koivuu mä en hyväksy tähä enkä oikke muutenka.
Ylärinteese on levistyn tuomi ja muutamii alkujaki jo.
Isomma tuome olen pitän kuris ja leikkaa se joka syksy.
Kaikk vaahtera ja koivu taimet ole kiskon juurines ylös.
Taas mentti ettiipäi.Toho vasemmall jäi iso laakee kivi ku tull esill ku tein tätä polkku.

Eteläpuolelt kaadetti kuus julmetu vanhaa haapa jokk oliva jo lahoi.
Tilall on tietyst kasvan versoi. Niit mä pidän suojaavin kasvein ja leikkaan
ne joka kevät latvast poikk. Haavikko pysyy meikäläise mitois ja haarottuu.
Eteläpuolell on myäs naapuri hakkuu aukko joka on ny kasvan viismetriseks taimikoks.
Taimiko takan onki sitt se kaikkein uusin hakkuu aukkee mist kaadetti kuuset.
Kahdeksa vuott takaperi tämä rinne paloi ja se oll mun syy. Nuotiost karkas.
Saatti porukall tuli rajottuma ja sammumaa kumminki.
Aluskasvillisuus siin men...mutt sitt alko tapahtumaa.
Sinivuokot ja valkovuokot rupes levistyy. Mettä orvokki kasvaa sinisen matton.
Ne kesän keltaset luonnonkukat on vallottan alueen. Mettämansikka ja lillukka rönsyää.
Kurjenkellot nuokuttaa kellojas eteläpuoleiss nurkas tua heinä joukos.
Koiranputki on alkanu kasva kans alueell tähä se sopii.
Kaikkein parast on kevätpiippo. Piippo on tehny uljait mättäi pitki tätä aluet.
Luonnostas kasvaa myäs katavii ja taikinamarjaa.
En ny muist kaikkee kasvei mutt luetteli ny jottai ett pääsee johonki käsitykse.
Muutama pihda ole istuttan ja ne viihtyvä loistavast.
 Täss on niit pihtoi.

Riesana täss alueel on tollane karkee heinä mikä kuvis vaaleet.
Taitaa oll jottai koiraheinää. Mä ole se ny jotenki hillitty hiukka sen kasvuu.
 Heinäs on se hyvä puoli ett syksyll se pahus
onki keltasepunane ja pirskati komee.
Heinä kasvaa aika korkeeks ja suojaa paahteelt tätä mäkkee.
 Ny ollaanki sitt jo aluee toises pääss ja käännetä kroppa kattoma mist tultti.
Toss näkyyki tota heinää.

Alue rajottu ylhäält syreenipuskii ja angervopuskii. Sananjalat kasvava siell myös.
Rintee alapuolel on sama sananjalkaa ja oja jonka parttall pajuu.
Pajun mä pidän kans kuris.
 Täss Elsa nousee rinnet ylös miss polku kiemurtele välill kallioitte pääll.
ja jatketaa ohitte mun kyhäämä kiviaida..

Koko alueen olen tehny täytte polvui.
Polut muodustu sillai ett nosteli kivei sivuu.
Osa poluist kulkee kallio pääll ja osas on yksinkertase lankku sillat mikk mene ojanki ylitte.
 Täss on toine lankkuist tehty silta mikä ylittä ojan. 
Vasemmall on niit haapoja jonka väleihi pujotteli pääsiäisen risuist tuule suojaa.
Risui kasa. On olevinas aita. Alle laitoin lehtii ettei heti lykkä läpitte tota koiraheinää.
Lehdet haalettuu tonne alle kyll. Kasaa on tarkotus kasvatta tost ohimenne.


Ny ole mielestän saan rinteen sellase kuosii ett voisin ajatell laitta sinn varovast jotaki
pensast tai havui. Paikka alkaa olema hyvin suojane ja on lämmin.
Pohjoise suunna tuulilt suojaaki sitt aroniat ja muu pensasto.
Kevääll on kostee mutt taatusti pensaide varpaat ei likko vetes talvell.
Mietin ett voi laitta jottai aremppa kasviiki?
 Kasvi joka normaalist pärjäis ykkösvyöhykkeell.
Kahelinkulma on vissi vyöhykett kakkone tai jotaki..siin rajal.
Istutus kuopan teos ei tarvit lapioo. Nostele vaa kivei ylös siit tulee kuoppa.
Kiveist sais samall tehty suojaaki ympärill.

Kasvie tulis sopii paikan luonteesee ja luonnon kukkien kans yhtee.
Ei mittä söpöstely linjaa siis eikä mittä kovin yleissi puskii.
 Isoks saava kasvaa tilaa on.
Rhodot on rhodolandias tänn niit ei sevotett.
Yks mull on mieles eli sembramänty.
Meniskö pähkinäpenssaat...

Yks yä mä heräsi siihe ett mun nokka vett iha tukkoo joku allergia.
Nousi istuma sänkyll ett olis olo helpottun. Juu kyll auttoi.
Kuu paisto makkari klasist suara alventtii.
Mä istuin siin ainaki tunni ku rupesi miettimä näit kasvei tähä alueell.
Kyll kohko on kohko!
Kovast ole tyytyväine jos teill tule jotta mielee.
Tänäp oll aika tuule myräkkä.
Keinu lensi angervopuskaa. Muilta tuhoilt ny vältytti.
Tämä puskan takan on muute tuo alue mitä olen koittan kuvat teill. 

Kiitos etukäteen vinkeist


16 kommenttia:

  1. Beautiful photos, and sweet cat. :)

    VastaaPoista
  2. En osaa neuvoa, mutta paikka on kaunis kiviaitoineen ja siltoineen.

    VastaaPoista
  3. Miten ois joku Ruusuorapihlaja, tai koristetuomi, se jossa on punaiset lehdet, tai Kultasade?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jukra tuo koristetuomi saa oitis kannatuksen..menee muistilistaan.
      Ruusuorpihlajaki sopis mutta minulla on jo melkoisen likellä tuota paikkaa. Kiitos vinkeistä

      Poista
  4. Pylväskatajia komia rypäs tuohon peittämään näkymää aukolle! Mullos sellanen pylväsmäisesti kasvava mäntykin kuivassa rinteessä, se täytyy vaan talveksi sitoa latvastaan suppuun, muuten lumi katkoo oksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pylväskatajat sopiski noitten pyöreiden luonnon muotojen joukkoo.
      Merkataan listaan. Kiitos Minna

      Poista
  5. Sinulla on mahtavat tilat rakentaa tuota metsäpuutarhaa.
    Tuolta sivulta Puutarha.net /havupuut ja pensaat löytyy runsaasti lajikkeita. Kuusista on monta lajiketta ja samoin männyistä ja pienemmistä havuista. Minä koettaisin kasvattaa myös hemlokkia.
    Pensaaksi istuttaisin erivärisiä kanukoita, niissä on kauniit lehdet ja varret ja lehdettömänäkin aina kauniit. Olisiko siellä sellainen maaperä, että sianpuolukka menestyisi tai kaarnikka.
    Viimeisessä Viherpiha lehdessä oli ohjeet miten tehdään risuista aita eli lahopuuaita. Se sopisi hyvin tuonne polkusi varrelle ja olisi myös tuulensuoja ja hyönteishotelli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun tulee vinkkejä..nyt kaikki mietintään.Kiitos Molley

      Poista
  6. Pitää vastata ihan ilman mitään tietoja ja perusteluja, mutta ei hätää, sinähän ne siivilöit... Pähkinäpensas ilman muuta ja saarni entä hevoskastanja (Mustilassa elää jopa jalokastanja http://www.mustila.fi/kasvit/CastaneaSativa jossa pitäisi riittää haastetta) entä köynnöksiä, onko siperiankärhö liian söpö tai kuoleeko katsura vaikkei olekaan köynnös? Ja kaikki mitä edeltävät kommentoijat ehdottivat, kanukan lisäksi kenttäkerrokseen ruohokanukkaa. Jos ei rhodo kelpaa, entä atsalea, tai kalmia, leveälehtisenä, niin on komeampi ja vaativampi. Mites hortensia köynnöksenä tai pensaana? Kultasade olisi ihana, tartteeko se vielä paremman paikan? Nyt minun pitää poistua hengittämään pussiin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mahdoton kiiiitos! Kaikki ehdotukset mietintään.

      Poista
  7. On sulla suuri ja ihanan vaihteleva tontti. Eikö teillä mee melekee kaikki suames kasvavat lajit, jokka sopii kasvuolosuhteisiin. Meillä kasvaa iso sempra. Sen kävyt on ihan pihkaaset ja tosi sotkuuset. Olisinki toivonu että olis makedonianmänty. Sen käpyjä vois käyttää askarteluuhi ja sisustuksehe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä on tavallaan kolme isoo metsäistä aluetta. Kaikki hieman erityyppisessä maastossa ja tietty eri ilmansuunnassa.
      Kyllä täällä kannattaa aina kysellä ja ihanaa kun joku vastaa.
      Makedonianmännyn olen kokonaan unohtanut.

      Poista
  8. Sait hyviä vinkkejä (nappaan muutaman meille, kiitos).

    VastaaPoista